Noniin, se olis Maanantai ja jälleen kerran, niinku aina kosteiden viikonloppujen jälkeen, olotila on väsynyt, masentunut ja surullinenki. Taas semmonen tyytymättömyys ja pettymys omaan itseeni, että taas sitä piti viikonlopun juora. Mutta toisaalta nyt ku vihdoin ja viimein löysin motivaation ja uskalsin lähteä tekemään jotaki sen asian eteen, että alkoholi jäis joko kokonaan pois tai ainakin vähentyisi merkittävästi, niin mieli on motivoitunut ja innolla odotan, että miltä se tuntuu ku on viikonlopun ja pitempiäkin aikoja juomatta. Vahvasti uskon että se jotaki hyvääki vielä sitte tuo elämääni. Entisiä suhteitaki ku miettii, niin jostain syystä olen ajautunutkin sellasiin suhteisiin, joissa alkoholia on käytetty suhteellisen paljon. Vaikka välillä olen niissä suhteissakin puhunut siitä, että en jaksaisi niitä reissuja ja olen tyytymätön siihen, että aina juoraan ja ollaan kännissä reissuissa, niin jostain syystä en ole sitä lopullista päätöstä vähentämisestä uskaltanut tehdä. Kuten exäni mulle joskus sanoi, että ku sä haluaisit olla juomatta mutta hän ei siihen pysty eikä halua olla juomatta. Tämmösiä ajatuksia tähän maanantaihin.
Moi Mäxä, tervetuloa mukaan kirjoittelemaan. Toivon mukaan sulle käy samoin kuin mulle: kun se motivaatio juomisen vähentämiseen yhtäkkiä jostain viimein löytyi (monen vuoden epämääräisen mietiskelyn jälkeen), ainakin tämä alkutaipale tuntuukin ihmeellisen helpolta. En nyt toki uskalla toivoa, että yhtäkkiä olisi jokin ruuvi päässä tiukentunut oltuaan löysällä teinivuosista asti, mutta jokin ihme naksahdus tuolla päässä on kuitenkin käynyt. Eli näin mahtavalla kahden viikon kokemuksella voin sanoa, että vähentäminen on ollut helppoa motivaation löydyttyä.
Sanoit, että maanantai on surkea kostean viikonlopun jälkeen - tiedän tunteen ja siinä on kans todella hyvä motivaatio lähteä vähentelemään ja hakemaan kohtuutta. Voit keksiä jotain parempaa tekemistä kuin krapulan parantelua, mikä itsellesi ikinä sopiikaan. Hyvä tietenkin olisi, jos se olisi jokin harrastus tai muu omaa hyvinvointia kohottava juttu. Siinä saa sitten tuplaedun - ensinäkään ei ole huono olo alkoholin takia, ja toisekseen on vielä tavallista parempi olo esimerkiksi liikunnan tai jonkin muun mukavan harrastuksen ansiosta.
Ja aivan niin kuin Olga ja Haav3 mainitsivatkin, uskoisin että paritansseissa selväpäisellä miehellä käy paljon paremmin flaksi 
Tsemppiä alkavaan viikkoon, toivotaan ettei seuraava maanantai avaudu yhtä surkeana kuin tämä päivä!
Sitä piti tässä vielä omasta tilanteestani päivittää, että kuvioihin tulikin yllättävä apuri pitämään minut poissa juomien ääreltä viime viikonloppuna. Iski jokin mysteeritauti, jonka seurauksena nousi kuume ilman mitään muita flunssan/vilustumisen oireita. Pelkästään siihen kuumeeseen liittyvä palelu, lihassärky ja väsymys. Siinä meni sitten sekä lauantai että sunnuntai sohvalla maatessa vilttiin kääriytyneenä, ja vuoroin hytisin kylmästä ja vuoroin hikoilin kuumetta ulos, kun parasetamoli alkoi vaikuttaa. Eipä paljon juomat maistuneet veden ja teen lisäksi.
Puolisokin vähän naureskeli, että kyllä huomaa, että olet kipeä, kun et halua kahvia etkä alkoholia. Ihan totta, kyllähän normaalisti lauantaina alkaa ensin kahvihammasta kolottaa ja sitten piakkoin viimeistään klo 11 tienoilla myös oluthammasta kolottaa… monesti korkki aukeaa siinä vaiheessa kun alkaa laittaa lounasta, lounaan kanssa sitten vähän viiniä ja niin edelleen. Tämän viikonlopun saldo jäi siihen yhteen olueen perjantai-iltana, kun käytiin ravintolassa kaveripariskunnan kanssa.
Esittelin myös puolisolle suunnitelmani, että pyrkisin pitäytymään seitsemään drinkkiin viikossa ja hän on hyvillä mielin mukana. Esitin, että kyseessä olisi lähinnä painonhallinnan keino, kun haluaisin tiputtaa ainakin pari viime vuosien aikana kertynyttä ylimääräistä kiloa (alkoholilla on epäilemättä ollut osuutta asiaan myös lihomisessa). Hän oli samaa mieltä siitä, että konkreettiset rajat helpottavat päätöksessä pysymistä.
Olo on siis optimistinen ja tästä jatketaan hyvillä mielin eteenpäin. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille, toivon teille hyviä fiiliksiä ja onnistumisia 
Hei, kiitokset tsempeistä😊
Hienoa, että puolisosi on tukena ja tsemppaa sinua.
Uutena täällä. Ja tän keskustelun avasin ekana, kun otsikko ”Kohtuukäyttöön pyrkiminen” vaikutti äkkiseltään siltä mikä itelläkin tavoitteena. Toki kohtuukäyttö varmaan tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.
Mulla joskus viime syksynä alkoi lisääntyä pe ja la lonkeron juominen. Toki siis on tätä ollu useamman vuoden mut pysyny hallinnassa. Nyt siis viime syksynä aluksi join 1-2 isoa hartwallin lonkeroa vain toisena vklopun iltana. Sitten se alkoi mennä siihen että joka viikko join kahtena päivänä. Alkuun pe ja la mutta sit alko siirtyä jo torstaille. Pysyin silti siinä että max 2pv/vko eli sit se oli to ja pe. Ja 3 isoa lonkeroa illassa eli 5,4 annosta per ilta ja siis 10,8 annosta per viikko mikä on jo reilusti yli naisten 7 annoksen rajan. Totesin etten halua enää tätä. Nyt oon reilun viikon ollu juomatta. Eka aattelin etten nyt käytä ollenkaan toistaiseksi, mutta ollaan lähdössä kavereiden kanssa Lappiin huhtikuussa niin oon kyl nyt miettiny et enköhän mä siellä parina iltana muutaman viinilasillisen juo. Ehkä itellä tärkeempi toi että en yksin joisi. Tai siis toki puoliso silloin myös kotona mutta ei ns. yhdessä juoda.
Oon vaan niin tykästyny tohon tunteeseen joka tulee kun suht nopsaan juo noi 3 isoa lonkeroa. Niin sitä on ollut vaikea vastustaa. Onneksi tuli nyt toi tunne etten halua enää jatkaa näin. Ja myös onneksi en oo ton enempää missään vaiheessa ottanutkaan itsekseni. (Tai siis toki nuorempana tuli varmasti otettua mutta ns nykyelämääni kun mietin). Ja alat-arvokin oli verikokeissa vähän koholla, tosin lääkäri oli sitä kommentoinut ettei se aiheuta epäilyä mistään (olin siis muista syistä verikokeissa). Tietääkö joku muuten tosta alat-arvosta että näkyykö siinä kuinka herkästi alkoholin käyttö?
Mä juon vaan harvoin kavereiden kanssa. Noin 4 yhden illan tai yhden viikonlopun mökkireissua vuodessa ja ehkä 2 kertaa vuodessa kaverin kanssa joku viini-ilta, joissa juon enemmän. Puolison kanssa ehkä kans 4 kertaa vuodessa puoli pulloa viiniä ruoan kanssa. Niin oon nyt aatellut omaksi tavoitteeksi, että en juo ollenkaan lonkeroa itsekseni, mutta nää illat muiden seurassa voisin pitää ennallaan. Siitä kun tulee joka toinen kk yksi usean lasin (ehkä reilun 1 viinipullon tai ehkä 1,5) viini-ilta ja harvemmin kuin joka toinen kk tuollainen viinipullo puoliksi puolison kanssa -ilta.
Latasin Stop drinking -sovelluksen, jonka mukaan oon jo kolmisen kymppiä säästänytkin kun viikottaiset lonkeron ostot ovat jääneet pois. Ajattelin että pidän sen nyt laskurina tohon etten osta yksin juotavaksi lonkeroa tai siis en sitä juo. Sit jos noi seurassa juomiset alkaa lisääntyä ni sit täytyy tehdä uusi päätös.
Pitkä tarina tuli, ehkä oli itellekin kuitenkin tärkeä nyt kirjoittaa tää päätös jonnekin julkisesti (anonyyminä😅) esille. Toivottavasti saadaan hyvää keskustelua tänne! Miten ketjun aloittajalla ja muilla menee?
Tervetuloa @Underthedome palstalle! Jos haluat enemmänkin kirjoittaa, kannattaa pohtia oman ketjun aloittamista, vaikka tokihan täällä saa myös kaikkiin ketjuihin kirjoittaa. Tärkeintä on, että kirjoitat.
Tervetuloa mukaan! Täällä on kohtalotovereita. Kun valmistaudut henkisesti pohjoisen reissuun etukäteen, se menee varmasti mallikkaasti. Itselläni on varsin kostea tausta, mutta juomattomuus ja vähentäminen on ollut yllättävän mielekästä. Voin suositella. En koe luopuneeni mistään tai jääneeni mistään paitsi. Voin aina ottaa alkoholia jos siltä tuntuu.
Jos haluat aloittaa lempeämmin, voit olla aluksi vaikka joka toisen viikonlopun ilman lonkeroa. Kaikki raittiit päivät on hyvästä.
Kiitos @Lintuanna ja @Olga kommenteista! Ai toimiiko tää siis niin että jokainen luo oman ketjun? Vasta ekaa kertaa eilen avasin koko palstan niin ei oikein vielä tietoa mikä on täällä homman nimi.
Ei ole pakko luoda, mutta sellaisen voi tehdä ja kaikkiin ketjuihin voi kyllä kommentoida vapaasti😊 Kirjailen omaani mielen päällä olevia asioita, mistä milloinkin tuntuu tärkeältä jäsentää ajatuksiaan. Se on vähän niinkuin kotikoloni.
Hienoa että olet tarttunut asiaan tässä kohtaa. Jokuhan voi juoda tuon määrän ja tuumata että asia ei häiritse, jolloin asia lienee ok (toki on varmasti heitäkin, jotka näin tekevät ja asian olisi syytä häiritä).
Mutta kun itsellä alkaa heräämään ajatuksia, että onkos tämä nyt ihan tyypillistä itseäni ja onko tämä sitä mitä tosiaan haluan tehdä vakituiseen, niin toimiin kannattaa ryhtyä. Se miltä itsestä tuntuu on hyvä mittari asioissa. Ihan niinkuin elämässä tietenkin muutenkin.
Sanoisin, että olet ihan oikeilla jäljillä suunnittelemiesi toimien suhteen. Alkoholin hiipimistä osaksi normaalia viikoittaista rutiinia kannattaa välttää. Sitten vain suunnittelemaan polkua tavoitteeseen. Käytännön askeleita. Kannattaa myös miettiä miksi ne muutamat tulee otettua ja millä muulla keinoilla niihin tarpeisiin voisi vastata.
Voit tosiaan luoda oman ketjun, johon voit kirjailla omaa taustaasi, ajatuksiasi ja kokemuksiasi kun vähentäminen etenee. Myös muiden ketjuihin olet tervetullut kirjoittamaan mietteitäsi - kukaan ei ole
“mustasukkainen” omastaan.
Lopettajien puolella keskustelu on kieltämättä aktiivisempaa kuin täällä Vähentäjissä (harmi!), eli siellä kannattaa ehdottomasti käydä osallistumassa. On hyvä huomioida, että Lopettajissa ei ole tapana kirjoittaa juomisesta “myönteisenä asiana”, Vähentäjien puolella keskustelu on siltä osin vapaampaa (voi esim. suositella jotain mietoa viinijuomaa jollekulle vähentämistarkoituksessa).
Myös Kotikanavalla on mielenkiintoista luettavaa. Ja aina tosiaan saa kommentoida!
@Elea Se on just näin, että kun itseä alkaa mietityttämään, niin yleensä siinä kohtaa on jo aika toimia. Kun joku muu huomauttaa, ollaan varmaan useammin jo paljon syvemmällä suossa. Oon kanssa miettinyt että ehkä joillekin tämä 3 isoa 5,5-lonkeroa kahtena iltana viikossa ei ole vielä liikaa, mutta mulle se nyt selvästi on ja siksi tällä tiellä.
@Olga Hei kiva mä tsekkaan ton Kotikanavan kans. Ja hyvä tietää toi lopettajien puolesta, tärkeä huomio, ettei vahingossa loukkaa siellä kirjoittelevia. Vähän harmi, jos vähentäjissä ei keskustelu ole niin aktiivista, koska mulle tää puoli on varmasti oikeampi. Tarkoitus nimenomaan tarkastella omaa alkoholin kulutusta ja saada se kestäviin raameihin loppuelämäksi, en näe loppuelämääni täysin ilman ihania viinejä ruoan kanssa ja satunnaista saunalonkeroa, sekä ton muutaman kerran vuodessa vähän vauhdikkaampia iltoja. Kuitenkin just tossa varmasti se tärkeä veteen piirretty viiva tulee eteen, että mikä on sopiva määrä eikä liikaa. Ja erityisesti toi mitä @Elea kirjoitti, että alkoholin hiipimistä osaksi arkea kannattaa välttää, ja nyt kun mietin niin se on kyllä itseasiassa aika hyvin omaa ajattelua kuvastava huomio. Alkoholi voi mulle olla sellainen “herkku” niinkuin vaikka keksien tai jäätelön syönti, mutta jos keksejäkin joka päivä vaikka paketin vetäisi niin kyllä olisi terveydelle huono homma sekin.
Joku muuten suositteli täällä Uusi alku -verkkokurssia, kiitos suosituksesta! Mäkin aloitin sen eilen. 
“en näe loppuelämääni täysin ilman ihania viinejä ruoan kanssa ja satunnaista saunalonkeroa, sekä ton muutaman kerran vuodessa vähän vauhdikkaampia iltoja.”
Oma linjani myös tämä. Pyrin siihen, että alkoholi on erityistilaisuuksien juoma. Ja tosiaan - juomattomuuskin voi viedä mennessään kun sille antaa pikkusormen. Ehkä omalla kohdalla myös ikä vaikuttaa. Tuttavapiirissäkin alkaa olla minimikäyttäjiä pitkä rivi.
Hyvä, että olet tiedostanut lisääntyneen riskin.
Minulla on ollut monen viiden täysraittiutta jaksoja. Välillä on karannut käsistä. Nelikymppisenäkin puhkesi kaksisuuntainen kun kaatui isoja ongelmia monelta suunnalta.
Alkoholi auttoi, mutta monenkin raittiin jakson jälkeen on aina tullut retkahdusta. Nyt taas yritän tsempata!
Itsetutkiskelun paikka molemmilla!
Moikka, tervetuloa kirjoittelemaan! Mulla näin ketjun aloittajana tuli tuossa vähän taukoa palstan seuraamisessa, niin nyt vasta luin nämä uudemmat kommentit. Mulla menee oikein mukavasti, kiitos kysymästä
Juomisen vähentäminen ja näissä uusissa rajoissa pysyminen on onnistunut ihmeen helposti. Näin, että aloitin tämän ketjun 21 päivää sitten ja siitä lähtien kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan. Päivitän lisää kuulumisia erilliseen viestiin, halusin sulle vain vastata kun kysyit miten menee
Olin tässä ainakin viikon ellen enemmänkin niin kiireinen, että ei tullut tänne kirjoiteltua. Otetaan nyt sitten vahinkoa takaisin 
Viime viikonloppuna oli ensimmäistä kertaa oikeastaan “haaste” tämän uuden raittiimman linjan suhteen, kun oli kaverin synttäribileet. Oletinkin kyllä, ettei niistä tule kovin kosteita juhlia, kun synttärisankarin vaimo on raskaana ja porukassa on autoilijoita ja kuntoilijoita, jotka eivät yleensäkään paljoa juo. Sehän ei ole aiemmin välttämättä minua estänyt juomasta paljon enemmän 
Mutta tällä kertaa olin siis päättänyt olla kohtuullisuuden linjalla.
Puoliso pyysi minua päivää aiemmin “voisitko yrittää olla juomatta liikaa ja nolaamatta itseäsi niissä bileissä?” Kyllä kieltämättä pisti sydämeen, kun hän koki tällaisen pyynnön olevan tarpeellinen. Itse olin sangen luottavainen, ettei ongelmaa tule, mutta hänhän ei näe pääni sisälle eikä siinä mielessä voi tietää, miten tosissani olen tämän suhteen. Lupauksiahan olen toki tehnyt ja rikkonut aiemminkin. Mutta kaikki meni siis hyvin, pitäydyin itselleni asettamassani neljän juoman rajassa. Fiilis oli hyvä, en kokenut tarvetta pyrkiä juomaan lisää.
Itseäkin kyllä ihmetyttää, että miten tämä nyt tuntuu olevan niin helppoa. Miksei se vähentäminen aiemmin ole onnistunut? En ole siis tehnyt asian eteen tälläkään kertaa mitään muuta kuin kirjoitellut tänne, mikä tuntuu hyvältä mutta tuskin Plinkkiin kirjoittaminen nyt mikään ihmelääke on 
Voisiko olla yksinkertaisesti niin, että tällä kertaa olen valmis vähentämään, kun aiemmin en ollut?
Ei varmaan tosin kannata nyt tuudittautua siihen, että eihän tässä nyt enää mitään ongelmaa sitten olekaan, kun on JO kolme viikkoa mennyt näin hyvin… pitää muistaa, että olenhan jo monta kertaa itsekseni muka päättänyt, että en enää koskaan juo salaa enkä enää koskaan sitä sun tätä, eikä päätös ole pitänyt. Ongelmaa on kuitenkin ollut teini-iästä asti, eipä se taipumus sieltä ole varmaan nyt yhtäkkiä mihinkään kadonnut. Töitä pitää tehdä, että tämä hyvä linja jatkuu.
Hyvillä mielin kuitenkin tästä eteenpäin! Toivotan kaikille muillekin hyvää jatkoa ja onnistumisia, vaikka sitten pieniäkin sellaisia
On mahdollista että kohdallasi aika oli tosiaan kypsä. Tähdet oikeassa asennossa. Olit itse valmis ja halukas muutokseen. Lisäksi pidän todennäköisenä että sinulle ei ole kehittynyt alkoholismia eli riippuvuutta alkoholiin. Silloin lopettaminen / vähentäminen on helpompaa. Toki tämä puhtaasti maallikkona huutelua. Hienoa joka tapauksessa! Olen itsekin ihmetellyt, että miksi en tarttunut asiaan aikaisemmin… Kuitenkin helppoa.
Kiitos kommentista Kaipa siinä täytyy olla kyse siitä, että nyt olen valmis muutokseen. Aiemmin olen monta kertaa harkinnut juuri tätä menetelmää, että pitäydyn siinä viikkosuosituksessa (tai sen alapuolella) eli korkeintaan seitsemässä drinkissä. Se on jäänyt silloin harkinnan asteelle, kun tunsin vahvaa vastarintaa niin “vähäistä” juomista vastaan. Silloin tuntui muka lapselliselta asettaa itselleen sellaisia rajoja että paljonko saa juoda ja milloin, ikään kuin olisin lapsi joka saa syödä vain yhden karkkipussin lauantaisin.
Pakko oli lopulta hyväksyä, että tämän asian kanssa olen vähän niin kuin lapsi, joka ei osaa hallita karkinsyöntiään eikä ymmärrä milloin lopettaa. Silloin täytyy asettaa itselleen fiksuna aikuisena niitä rajoja, jotka eivät luonnostaan tule vastaan. Täällä kohtuukäytön luvatussa maassa olen pitkään ihmetellyt, miten ihmiset niin tyytyväisenä juovat vain sen yhden tai kaksi lasia viiniä ja lopettavat siihen ilman mitään ongelmia. Itselläni aina tuntui, että joka solu kehossa huutaa “hei tästä me tykätään, tätä lisää!” heti kun vähänkään otti. Mutta nyt kun olen tehnyt jo etukäteen sen päätöksen, että nyt juon vaikkapa kaksi lasia viiniä ja se loppuu siihen, tuntuu paljon helpommalta jättää siihen. Ei tarvitse tuhlata energiaa siihen miettimiseen, että vieläkö kehtaisi ottaa yhden “julkisesti” ja miten sen jälkeen saisi vielä salaa lisää… mikä oli loppujen lopuksi tosi kuluttavaa.
Siinä olet oikeassa, ettei minulla (VIELÄ) ole kehittynyt riippuvuutta alkoholiin. Ei se varmasti kyllä kaukana ollut, joten siinä mielessä oli todella hyvä aika ottaa tästä nyt koppi. Muistan äitini kertoneen aikoinaan, että vielä nelikymppisenä isäni oli vannonut, ettei koskaan ottaisi krapularyyppyä. Siinä vaiheessa kun minun muistikuvani alkavat, hän oli kuitenkin monen päivän putkia vetävä tuurijuoppo. Ajattelen, että tässä iässä on nyt viimeistään aika tehdä valinta siitä, mihin suuntaan haluan mennä. Ja sehän on selvää, mikä on oikea suunta.
Taas on viikonloppu, kylläpä nämä viikot hurahtavat nopeasti ohi. Vielä reilu kuukausi sitten odottelin aina kuumeisesti viikonloppuja sillä mielellä, että sitten saa juoda mutta kuinka paljon ja mitä ja millä tekosyyllä saisi juotua lisää ja ja ja… pakko sanoa, että kyllä tuntuu mukavalta kun se pään sisäinen ralli on rauhoittunut.
Eilen otettiin perjantai-illan kunniaksi yksi cocktail puolison kanssa (per henkilö siis ). YKSI. Olisin aiemmin aina ajatellut, että eihän siitä yhdestä tai kahdestakaan tule kuin paha mieli, mutta niinpä se näköjään nyt riitti. Viikonlopulle on siis vielä kuuden drinkin kiintiö jäljellä, mutta eihän niitä toki pakko ole kaikkia edes ottaa. Ei ole tällä kertaa mitään ohjelmaa tai sovittuja menoja, niin saattaa jäädä vielä vähemmälle.
Hyvää lauantaita kaikille
Päivitetäänpä tänne nyt heti pieni “moka”, mikä tuossa viikonloppuna kävi. Kyseessä ei siis todellakaan ole mikään iso juttu, mutta hieman harmittaa että lipsahdin ottamaan YHDEN ylimääräisen juoman niin että viikon kiintiö meni sen takia hitusen yli. Ei sillä että se mitään olisi muuttanut isossa kuvassa, mutta kun nyt olin kerran sitoutunut tiettyyn määrään niin se tuntuu pieneltä epäonnistumiselta.
Se tuli vielä niin turhasta jutusta, kun lauantaina parin oluen jälkeen päätin ottaa vielä yhden viinilasillisen kun kerran “sain ottaa kolme drinkkiä”. Silloin en odottanut, että meillä olisi sunnuntaina menoa, mutta tulikin sitten kaveripariskunnan kanssa ex tempore leffailta. Olin sunnuntaina jo ottanut pari olutta, ja tuli sitten leffaillan aikana juotua pari lasia viiniä, vaikka kiintiöön olisi mahtunut enää yksi. Jos olisin tiennyt leffaillasta etukäteen, olisin säästänyt sen lauantain “turhan” viinilasin sunnuntaille kavereiden seuraan
Voihan sitä ottaa vahingon takaisin tällä viikolla ja vähentää sen yhden ylimääräisen tämän viikon kiintiöstä, jos nyt oikein haluaa olla tarkkana. Aluksi harasin niitä annosten laskemista vastaan, kun se tuntui niin hölmöltä, mutta nyt ehkä innostuin siitä vähän liikaakin ja keskityn turhan paljon kiintiön kurinalaiseen noudattamiseen. Pointtinahan on toki se, ettei se tissuttelu lähde käsistä eikä yksi viinilasi aina automaattisesti johda koko pullon tyhjentämiseen.
No, tämä meni nyt näin, tärkeintä että en pidä tätä nyt tekosyynä koko kiintiön hylkäämiseen. Leuka rintaan ja kohti uusia haasteita tällä viikolla! Toivotan kaikille tätä lukeville myös mukavaa viikkoa ja vahvuutta haasteiden kohdalle osuessa
Joo, eihän tuo niin pahalta kuulosta, yksi ylimääräinen kun ei tosiaan tarkoittanut sitä että ”noniin, pieleen meni, voin vetää samantien pullollisen”, mitä tässä nyt koitetaan estää tapahtumasta.