Toipumisella tarkoitin fyysisten ja psyykkisten oireiden vähenemistä, parantuminen (ja toipuminen) jatkuu tietty läpi elämän mutta pahin tuska laantuu muutamassa vuodessa. Yksi ainoa repsahtaminen voi aloittaa koko helvetin taas alusta, ihan kuin yksi ryyppy alkoholistille.
Eilen tuli tasan vuosi täyteen poissa pelimaailmasta. Mukavaa joulunaikaa kaikille!
Viides päivä pelaamatonta lähti juuri käyntiin. Ei tämä helppoa ole ollut… mutta sinnikkäästi yritetään…
Kyllä se pienikin pelaamaton aika antaa taas voimia jatkaa 0-toleranssia.
Voimia vaan muillekkin, ja hyvää Joulun odotusta!
Terve pitkästä aikaa!
On jäänyt kirjoittelu ja Valtissa vierailu vähemmälle näin loppuvuodesta. Asiat ok, eli pelaamattomuuspäätös on pitänyt ja etenemistä tapahtuu hitaasti mutta varmasti, 7 kuukautta nollatoleranssia! Olen nukkunut paremmin mitä aikoihin ja saanut elämänrytmin kohdalleen. Joulun oli todella hyvää aikaa hengähtää hetki ja käydä läpi menneitä ja miettiä tulevia. Sukulaisia ja etenkin vanhoja kavereita oli mukava nähdä. Tilaanne voisi olla pahimmillaan jotain ihan muuta, jos pelaaminen olisi jatkunut.
Pelaaminen ei tällä hetkellä kummittele mielessä ja muutenkin rauhallinen olo. Vasen polvi tosin vihoittelee vähän, kun olen koittanut lenkkeillä. Täytyy vaihtaa hiihtämiseen ensi viikonloppuna…
Onnittelut Nalle, vuosi on hieno rajapyykki! Perässä tullaan!
Sinulle Skatt: alku on aina hankalaa mutta pysy päätöksessäsi äläkä anna ankeille ajatuksille tilaa! Ensimmäiset viikot on vaikeita mutta selviät kyllä! Gambling over!
Tsemppiä kaikille tulevalle vuodelle!
Haluan kertoa omaa tarinaani…(jotta tulevaisuus olisi ilman pelaamista)
Minunkin “peliurani” alkoi nuorena hedelmäpeleistä ja muista peliautomaateista. Jossain vaiheessa siirryin veikkauksen peleihin ja tämä oli jotenkin hallittua pelaamista. Noin lukio ikäisenä huomasin että kaikki rahat mitä sain meni pelaamiseen. Rahaa pyydettiin kavereilta, vanhemmilta ja muilta tutuilta lainaan…erinäkösin syin. Kaveripiirissänikin on melkein aina ollut pelaajia, toiset pelasi enemmän toiset vähemmän. Täytettyäni 18v alkoi sitten rahaa mennä peleihin välillä enemmänkin, koska olin töissä ensimmäistä kertaa elämässäni. Laskuja maksamatta, velkoja kavereilla…noh näistä selvittiin ilman maksumerkintöjä tai vastaavia. Jossain vaiheessa pelikuviohin tuli nettipelit ja ennen kaikkea ruletti. Siihen olen pelannut noin 7 vuoden aikana hyvin paljon. Tilanne on sellainen tällä hetkellä, että minulla ei ole pelivelkoja, juuri pelasin 500euroa luottokortilta ja sen maksan tilipäivänä pois. Olen kerran ollut ammattiauttajan puheilla ja en tiedä oliko siitä hyötyä, mutta noin 3-4 vuoden ajan olen halunnut totaalisesti päästä eroon pelaamisesta. Aina se lähtee pienistä panoksista lottoon ja veikkauksiin ja kohta huomaan pelaavani suuria summia rulettiin. Syksyllä kärsin jonkin sorttisista masennuksista ja suurin pelkoni on ettei tästä tule loppua koskaan. Onko se mahdollista? Onko peliriippuvainen aina peliriippuvainen pelasi tai ei? Minulla on hyvä työpaikka, hoidan laskut ajallani, minulla ei ole pelivelkoja, ainoastaa luottokorttini, millä sitten aina sorrun pelailemaan mutta maksan sen mahdollisimman pian aina pois. En vaan halua elää tässä kierteessä ja pahassa olossa, tuskassa, inhoan itseäni kun pelaan. Muut asiat jää hoitamatta kun pelaan.
Vielä haluan kertoa toiseen intohimooni eli urheiluun, se on antanut minulle voimia selvitä pelaamisesta ja olen aivan varma että se tuo juuri niitä onnistumisen ja hyvän olon tuntemuksia, jolloin pelaamiselle ei jää tarvetta. Toivotan kaikille teille voimia jaksamaan, tämä viestipalsta on tärkeä osa sitä että aion olla pelaamatta. Hyvää kevättä!
- Huominen ilman pelaamista -
Vuosi ja reilu kuukausi kulunut ilman pelejä. Eipä ole pelikuviot olleet aikoihin mielessä, mutta enpä silti aio tuudittautua enää ikinä. Elämä maistuu makealta ilman pelejäkin ja nautinto tulee ihan arkisista asioista. Mitään pakkomielteitä ei ole ilmaantunut korvaamaan luovuttua pakkoa, mikä on hyvä asia. Pelaamattomuus kannattaa ja siihen on mahdollista päästä!
Samanlaisia kokemuksia minulla. Nettipokerissa ei tarvitse tuplata luin 5-8 kertaa niin jokunen satanen on kasvanut yhtäkkiä 15 000 -30 000 EURoon. Kuka peluri tajuaa lopettaa ajoissa, tuskinpa kukaan. Jos on viikossa kasvattanut muutaman satasen 25 000:een Euroon alkaa todellisuudentajua hämärtyä. Minulla on samanlainen käsittämätön tarina takana. Tosin onnekkaan putken jälkeen saattaa tulla putki jossa häviää varmasti panostamansa potin kymmenen kertaa putkeen ja kun riittävän kauan pelaa se kymmenen kerran häviöputki tulee varmasti eteen. Kenellä kestää hermot sellaisen häviöputken jälkeen: aika harvalla. Nettipokeri onkin salakavala peli suuren varianssin myötä ja sen myötä että pelillä on taitopelin maine, jossa tosin talo voittaa aina.
Mulla nyt reilu 4 kk pelaamattomuutta takana ja pääsin vihdoin myös pelipoikki-ohjelmaan. Ohjelma vaikuttaa todella hyvältä, harmi vaan että odotusaika on todella pitkä. Pelaaminen pyörii välillä unissa ja aamulla on kyllä erittäin mukava huomata että se olikin vain unta.
kerrompa oman tarinani
minun pelini alkoi muutama vuosi sitten kauppojen/huolto-asemien hedelmä,pokeri peleistä piti tehdä vaikka tikusta asia että pääsi kylille pelaamaan. sitten tuli hommattua internet ja taivas aukesi peli mailmaan aluksi pelailin vaan ilmais pelejä sit talletin muutaman kympin pelitilille, kuinkas ollakkaan muutaman tunnin kuluttua oli toista tonnia euroja tyytyväisenä aamuyöllä nukkumaan. aamulla kone auki ja lisää hynää tienaamaan, meni tunti tili nollilla.
siitä se alkoi piti tallentaa rahaa joka ilta kun töistä tuli jossain vaiheessa illasta oli voitolla vaan kun kello meni yli puolen yön taas oli nolla.iltasella toivoi ettei ketään tulisi käymää jottei pelit sotkeutuisi syksy puolella ei enää riittänyt palkka tulot peliin tuli pikavipit tutuiksi tällä hetkellä on 14 :sta yhtiöstä 7 tuhatta euroa vippejä maksamatta ulusotossa kortti,vakuutusja muita rästejä jokunen tonni, puolisolle on tullut valehteltua tilin olosta nollila et maksoin laskuja vaikka ne on laatikossa jaulosotossa nyt vuoden vaihteessa tuli lomautukset töissä pari viikkoa luput lomalla enkä ole liitossakaan. unet on jääneet muutamaan tuntiin vuorokaudessa pahan olon tunne kalvaa mieltä häpeän tunne on estänyt puhumasta asiasta kellekkään. tänään on ole kyllä pelannut yhtään ei kyllä ole rahaakaan millä pelata
vaan siinähän se lähti tämäkin yö menemään
Terve!
Toinen vuosi pelaamattomuuspäätöstä lähti tänään käyntiin. 
Tammikuu on mennyt todella nopeasti töissä ja vapaalla. Liikuntaharrastus etenee kivasti, kohta voisi jonkun tavoitteen ottaa itselleen.
Ikävää että repsahduksia ja “harkittua uhkapelaamista” pitkien taukojen jälkeen on tapahtunut Valtin vakiporukalle mutta ei siitä pidä masentua. Kunhan pitkän linjan suunnitelma pitää. Vielä se päivä koittaa että olen täysin vapaa pelihimosta minullekin.
Vuosi sitten tuli öitä valvottua ja itsesäälissä ryvettyä. Oikeastaan ainoa asia mikä lohdutti oli etten ehtinyt velaksi pelaamaan. Tkamm: tarinasi on kovin tuttu minulle. Ryhdistäydy ja laita asiat tärkeysjärjestykseen puolisosi kanssa. Yhdessä varmasti selviätte ja apua on saatavilla. Elämä on liian arvokasta tuhlattavaksi pelaamiseen!
Tsemppiä!
Uhkapelaajan ja voitollisen ammattilaisen selkeä ero: Uhkapelaaja keskittyy nopean tuloksen tavoiteluun. Pokeriammattilainen keskittyy voitollisiin päätöksiin välittämättä lyhyen aikavälin tuloksista. Jos päätökset ovat odotusarvoltaan positiivisia, voittoja tulee häviöitä enemmän, kun tarkastellaan pidempää aikaväliä (esim. 100k jakoa on jo hyvä otos).
Voitollisessa pokerissa ei yritetä tuplata pelikassaa suurella riskillä vaan optimoidaan riskin ja tuoton suhde. Kassanhallinnan tulee olla sellaista, että yhteen jakoon voi mennä max 1% käytettävissä olevasta pelikassasta.
Varianssista johtuen liian moni luulee olevansa voitollinen, kuin todellisuudessa on. Jos pelissä ei olisi varianssia (onnen osuutta), peli olisi 100% taitopeli. Varianssin vuoksi kuka tahansa voi voittaa silloin tällöin.
Ja pitkällä juoksulla ainoa voittaja on pelitalo. Mitä pidempi tarkastelujakso, sitä varmemmin näin.
Väärin. Pelitalo ja positiivisen odotusarvon pelaajat ovat voittajia. Mitä pidempi tarkastelujakso, sitä varmemmin näin.
Mitkä helvetin positiivisen odotusarvon pelaajat? Kuullostaa yhtä nerokkaalta ikiliikkujan keksimiseltä kuin absoluuttisen tuoton hedge-rahastot 
Nekin tuottivat sitä “absoluuttista tuottoa” kunnes sitten yhtäkkiä eivät tuottaneetkaan. Positiivinen odotusarvo on pelitalolla, kaikilla muilla se on negatiivinen. Basta.
Mistähän ihmeestä tänne aina eksyy niitä, jotka eivät ymmärrä, että tämä Valtti on peliriippuvaisten toipumista varten perustettu vertaistukipalvelu? Eikä mikään yleinen uhkapelaamista käsittelevä keskustelupalsta?
Kukaan meistä, jotka käyttävät tätä sivustoa toipuakseen peliriippuvuudesta, ei hyödy millään lailla loputtomista keskusteluista, joissa kinastellaan siitä, onko pokeri uhka- vai taitopeli. Samaan kategoriaan niputan puheet kassanhallinnasta, variansseista, voitonjaoista yms. Pelurille, joka haluaa lopettaa, ei tällaisilla pohdinnoilla ole mitään arvoa. Päinvastoin, tällaiset puheenvuorot ovat vain omiaan houkuttelemaan joitakuita ongelmapelaajia jatkamaan pelaamistaan.
Eli jos ne, jotka tuntevat kiinnostusta keskustella pokerin tai minkä tahansa uhkapelin hienouksista, siirtyisivät tekemään sitä joillekin muille keskustelupalstoille. Tämä sanottuna kaikella ystävyydellä. Sen kun keskustelette niin paljon kuin haluatte, mutta tämä Valtti on siihen aivan väärä foorumi.
terveisin
mikkeli, peluri
on menossa kolmas pelaamattomuus päivä.tiukoille on ottanut nyt avasin koneen eka kerran pyhän jälkeen kävin pankissa maanantaina lupasivat katsoa ensi viikon kokouksessa voiko saaha pankkilainan jot saa vipit maksettua.
puolisolle oli vaikea paikka kertoa karu totuus, on vaan keksittävä aina jotain tekemistä jot saa päivät ja illat kulumaan
Siinä olet oikeassa, että tietenkään uhkapeliongelmaisten foorumilla ei ole järkevää kinastella ko. asiasta tai yleensäkään hehkuttaa minkään rahapelin kaikkivoipaisuutta. Mutta tämäkään asia ei ole ihan niin mustavalkoinen sillä ainakin omassa tapuksessani voidaan kirjaimellisesti todeta, että pokerin (taitopeli) opetteleminen poisti uhkapeleihin (onnenpelit) liittyvän häiriökäyttäytymiseni.
Oma tarinani on sellainen, että ikävuosina 7(!!!) - 24 olin ongelmapelaaja → pelasin sairaalloisesti kolikkopelejä, raaputtelin arpoja, pelasin kenoa, täyttelin lottoa jne. Pelasin siis kaikenlaisia rahapelejä, missä lähtökohtaisesti voittaa vain ja ainoastaan pelinjärjestäjä eli RAY tai Veikkaus riippuen pelistä. En ollut kuullutkaan käsitteestä odotusarvo.
Sitten tutustuin ystävieni kautta pokeriin vuonna 2006 → luin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, katsoin parempien pelaajien opetuvideoita, osallistuin pokerifoorumien vilkkaisiin keskusteluihin ja illat pitkät pähkäilin ystävieni kanssa optimaalisia pelistrategioita erilasisa vastustajia vastaan sekä ennen kaikkea pelasin tuhottomasti jakoja.
V. 2006 alkupuoliskon pelasin suurin piirtein ±0 peliä, mutta vuoden loppupuoliskolla aloin tehdä jo tasaisen varmasti pientä tuottoakin. V. 2007 ja 2008 kehityin edelleen pelaajana. Vuonna 2007 tein pokerista tasaisen varmasti saman rahamäärän kuin päivätyöstäni mutta huomattavsti pienemmällä työmäärällä. Vuonna 2008 tein jo huomattavasti enemmän kuin päivätyöstäni ja niin ikään huomattavasti pienemmällä tuntimäärällä.
Aika ajoin olenkin ajatellut lopettaa päivätyöni ja alkaa ammatikseni pelaamaan pokeria, koska jos puhtaasti taloudelliseti ajatellaan niin se olisi minulle huomattavsti kannattavampi vaihtoehto. Olen kuitenkin pidättäytynyt ideasta lähinnä johtuen siitä, että päivätyö tarjoaa kuitenkin erilaisia haasteita ja sosiaalisia kontakteja, mitä arvostan enemmän kuin pelkkää rahaa.
Tarinani opetus lienee se, että ei niitä rahapelejä voi ihan noin vain niputtaa samaan läjään ja todeta, että ongelmaiselle kaikki on saatanasta. Pokeri on kiistattomasti taitopeli, jossa auttavat sellaiset synnynnäiset lahjat kuten analyyttisyys, matemaattisuus ja looginen päättelykyky, mutta kaikista tärkeintä on kuitenkin olla välillä kivuliaankin rehellinen itseä ja omia heikkouksia kohtaan sekä ahkerasti ja nöyrästi pyrkiä koko ajan kehittymään pelaajana.
Olen kyllä tietoinen siitä, että myös pokeripöydissä liikkuu ongelmapelaajia. Tosin ongelmapelin heistä useimmille pokerista tekee juuri se seikka, että he pitävät sitä onnenpelinä ja syyttävät tappioistaan huonoa onneaan viitsimättä yhtään analysoida omia peliesityksiään.
Loppukaneetti: Tarinaani ei tietenkään voi yleistää niin, että kaikki ongelmapelaajat parantuisivat siirtymällä pokeriin, ehei. Minun tapauksessani toimi, mutta tuskin toimii kaikilla. Jos olet ongelmpelaaja, älä pelaa pokeriakaan, ainakaan ennen kuin otat selvää, mistä siinä oikeasti on kyse.
Terveisin,
Entinen uhkapeliongelmainen = Ei RAY:tä, Veikkausta tahi mitään onnenpelejä sitten vuoden 2006.
Entiselle uhkapeliongelmaiselle:
Mikäli olet oikeasti ollut pahassa peliriippuvuudessa niin luultavasti sinullekin iskee jossain vaiheessa todella paha tappioputki, tilttaat ja menet poikki. Vain ajan kysymys. Älä nyt ihmeessä sitä päivätyötä ainakaan lopeta!
Voihan se toki olla niinkin, että entinen peliongelmainen pystyisi kurinalaisesti pelaamaan pokeria, mutta se on tyyliin 1% max jotka siihen pystyy joten sinun tapasi tuoda tämä asia esille täällä on äärimmäisen vahingollista palstan muille lukijoille.
Pahoittelen jos tapani tuoda asia esille on vahingollinen palstan lukijoile. Entisenä ongelmapelaajana koin kuitenkin tärkeäksi tuoda asian esiin, koska omassa tapauksessani perehtyiminen odotusarvokäsitteeseen ja rahapeliin, jossa määrävänä lopputulokseen vaikuttavana tekijänä on taito, todella avasi silmäni puhtaasti onneen perustuvien pelien suhteen. Ja toivoin, että tarinani saisi jonkun muunkin palstaa lukevan ymmärtämään kuinka äärimmäisen typerää on pelata pelejä, joissa lähtökohtaisesti voi vain ja ainoastaan hävitä, hävitä ja hävitä voimatta itse vaikuttaa asioiden kulkuun yhtään mitenkään.
Nykyisin oikeasti vihaan sydämeni pohjasta kaikkia puhtaasti onneen perustuvia rahapelejä ja äärimmäisenä esimerkkinä toimii se että en pysty osallistumaan edes työpäikan arpajaisiin potematta huonoa oloa, joten jätän nekin suosiolla väliin.
Tuohon tappioputki, tilttaaminen ja poikkimenemisasiaan voisin myös kommentoida, mutta voipi olla parempi, että tämän keskustelufoorumin luonteen huomioon ottaen jätän sen väliin.
Sinä et ymmärrä, että tämän palstan lukijoilla suurimmalla osalla on oikea peliongelma. Kyllä kaikki tai ainakin suurin osa ne odotusarvot ym. tietää, kyse ei ole siitä. Jos itse olet ollut niin typerä ja pelaillut pelikoneita voitot mielessä ja sitten olet kokenut valaistumisen kun joku on kertonut sinulle että koneet syövät rahasti EI tarkoita, että sinulla olisi peliongelma. Siis yksinään. Jos tosiaan tilttailu ei ole ongelma ja kassanhallinta sujuu leikiten niin et ole peliongelmainen.
Peliongelmaiselle on ihan sama onko peli kurinalaisesti ja optimistrategian mukaisesti pelattuna 99% palauttava vai 101% palauttava. Rahat menee kuitenkin. Jos ymmärrät tuon, niin ymmärrät varmaan myös olla postaamatta pokeria hehkuttavia kirjoituksia enää tänne.