Uskotko Jumalaan?

Olohuone
61

Paljon samoilla linjoilla edellisen kanssa.
Kaikissa on kaikenlaisia: musulmaaneissa, ristiretkeläisissä, hubbabubbailijoissa ja kaltaisissani…lintukaloissa tai mikä lienen.

Ihmisen voisi kohdata ihan yksilönä mielestäni. Koetta noin opetella vaikkapa…en nyt väitä osaavani aina.
Sekun on kai jokin pelko joka niputtaa jonkinuskoiset, -näköiset; jotkin mitkävaan tietynlaisiksi…vääränlaisiksi.

Kymmenen käskyä voi olla hyvät tuon yhden kohdalla. Muut ovat aika tuubaa: kunnioita sitä ja tätä, älä sellaista ja tällaista. Huoh.

62

Tietenkin ihminen kohdataan yksilönä.

Minulla on kaveripiirissäni moniakin uskovaisia ihmisiä, enimmäkseen kristittyjä mutta myös muutama muslimi. Minulla on kaveripiirissäni seurakunta-aktiivieja, seurakuntavaalien ehdokkaita ja yksi teologikin. Tykkään heistä yksilöinä.

Arvostan jossain määrin myös Jaakko Heinimäkeä, joka on pappi ja etevä kirjailija. Arvostan Abdirahim Husu Husseinia, joka on muslimi ja lisäksi noussut pakolaisen asemasta Suomen politiikkaan.
Nämä vain muutamia mainitakseni.

Tämäkään ei kuitenkaan mitenkään poista sitä, ettemmekö saisi mainita uskontojen nimissä tehtyjä pahuuksia ja uskontojen avulla tapahtuvaa ihmisten riistoa.
Tai etteikö uskontoa saisi käsitellä satiirin keinoin.

“Kukaan ei ole täydellinen” on aika laiha puolustus lasten hyväksikäytölle uskonyhteisöissä, uskonnolliselle “kunniaväkivallalle” tai terrorismille, vihan lietsomiselle Jumalan nimessä, tai edes sille että joku Venäjän ortodoksikirkon pääjehu julistaa Jumalan nimessä, että Ukraina ja ukrainalaiset on pyyhittävä pois maan päältä.

63

.taisi tulla väärään paikkaa vastakseni.uuuuu

64

Minulle sanoi eräs raittiina ollut ihminen kauan sitten, (en edes kerro missä kerhossa tai lahkossa oli), mutta minusta se oli aika hyvin sanottu, eli hän sanoi: “se huutaa joka apua tarttee” tai että se huutaa eniten joka pelkää eniten.

65

Huutamiselle ja vaikenemiselle voi olla monia syitä. Kumpikin voi olla hyväksi tai pahaksi, tilanteesta riippuen. Kumpikin voi johtua pelosta, mutta myös monista muista syistä.

Josef Goebbels huusi “totaalista sotaa” Saksassa 1944, ortodoksipiispa Kiril huutaa “pyhää sotaa” Venäjällä 2022. Heidän puheensa, elkeensä ja koko tilanne muistuttavat aavemaisesti toisiaan.

Kumpikin olisi saanut olla hiljaa, sekä Goebbels että Kiril. Ääntään sen sijaan saisi korottaa pelokas kansa, joka vaikenee peloissaan eikä uskalla nousta sotaisaa hallitustaan vastaan.
Toisaalta helppohan se täällä turvalliselta kotisohvalta Suomesta on huudella naapuriin, että miksette nouse kapinaan, kun siellä jokainen mielenosoittajakin voi joutua poliisin ruhjomaksi ja saada viisi vuotta vankilaa. :unamused:

Huutamiselle ja vaikenemiselle voi joskus olla onneksi myös mieluisia syitä. Joskus on niin hyvä ja rauhallinen olo, ettei tarvitse sanoa mitään. Tai sitten voi huutaa ihan vaan ilosta, niin kuin Haloo Helsingin biisissä “Huuda!” :slight_smile:
youtube.com/watch?v=f5UKLeMl9Uc

Jumalaan en kuitenkaan usko tänäänkään.

66

Tai apulannan koneeseen kadonneessa:
open.spotify.com/track/4HFMlNFk … =copy-link

Jumalusko voi olla hyvä kenelle auttaa.
Yleisemmin lähinnä haitallinen mielestäni.
Keskitytään tuonpuoleisiin palkkioihin ja paratiiseihin.
Parempi olisi jos elettäisiin tänään ihan ihmisiksi ilman mitään profeettojen ja pappien sekä saarnaajien opastusta.
Ihminen pystyy luontaisesti, biologisena oliona yhteistyöhön koska noin kannattaa tehdä, itsen ja kaikkien hyvän vuoksi.

67

Näin juuri!
Olen kokenut, että uskoni Jeesukseen, antaa minulle voimaa pysyä “kaidalla tiellä” riippuvuuteni suhteen. Menneisyyteni kanssa minulla on rauha, kun saan luottaa Hänen anteeksiantamukseensa.

Mutta kuten Somebody kirjoitti, usko on hyvin yksilökohtainen asia: joku toinen saa apua addiktioonsa muulla tavalla.

68

Hei, Mikaeli ja muut.
Ehkä kuuntelet tämän.

Särkyneiden majatalo. Live.
youtu.be/GnKZJkCxQCk

Putkis, keikalla mukana.

69

Kiitos linkistä, 0132,
osasitpa valita rohkaisevan esityksen.

Laulun sanoma vastaa hyvin omia tuntojani tällä hetkellä ja ajatuksiani ihmisestä yleensä.
Kitarasolisti myötäili hienosti kokonaisuutta.

70

Ole hyvä vaan.
Kuvasin itse tuon videon käsivaralta. Ääni hieman huonolaatuinen, mutta live esitys on aina live.
Kysyin myös Simojoelta voinko käyttää tätä ja muitakin kuvaamiani videoita täällä Plinkissä. Hänen luvallaan voin nyt vapaasti käyttää videoita ja myös musiikkia. En tietystikään kaupallisessa tarkoituksessa.
Vastapalveluksena minun raitistumistarina kulkee hänen matkassaan.

Putkis, luvattu.??

71

Youtubessa on suomeksi tekstitettynä mielenkiintoinen dokkari “Dawkinsin maailma - Elämän tarkoitus”. :bulb:

Siinä biologi Richard Dawkins pohdiskelee kysymyksiä uskosta ja epäuskosta, elämästä ja kuolemasta, ja jopa elämän tarkoituksesta.
Voiko elämällä olla tarkoitus myös ilman uskoa jumaliin? :question:

Uskoisin, että Dawkinsin leppoisa pohdiskelu voi olla mielenkiintoista seurattavaa riippumatta omasta uskostasi tai uskomattomuudestasi. Suosittelen siis. :slight_smile:

youtube.com/watch?v=VpQ-90mCjWg

72

Iltapäivää. Tänään on usko Jumalaan korkealla, siis muuhun en enää usko. Ihmiset pettää ja jättää ja johonkin kuitenkin haluan uskoa etten ihan pimeyteen vain vajoa. Usko siihen mitä en näe, sitähän se on, toivoa pimeyteen. Lohtua suruun. Että jonain päivänä vielä on ilon aika, siis täällä maan päällä, en odota että vasta kuoleman jälkeen. kyllä täällä se ilo ja onni on koettava. Mutta on vain rohkeasti lähdettävä eteenpäin, tuntu miltä tuntu.
Rukoilen tänään että Luojani minua varjelisi ettei “paha vaanisi ja veisi”, se kun useinkin on tällaisen herkän ja alttiin ihmisen riesana. Enkä näköjään kasva koskaan aikuiseksi viisaaksi vankaksi osaavaksi pelottomaksi joka ei muita tarvitse.

73

Jokainenhan tarvitsee joskus muita ihmisiä, uskoimme sitten jumalaan tai ei.
Useimmilla meistä on läheisiä, ystäviä, perhe ja niin edelleen. Niin pitääkin olla. Voi myös elää yksin, mutta jokainen meistä on jossain määrin riippuvainen ihmisten rakentamasta yhteiskunnasta ja sen rakenteista.
Sen lisäksi olemme riippuvaisia luonnosta monin eri tavoin.

Näkisin itse kuitenkin asian niin, että nuo ovat todellisia ja olemassa olevia asioita. Jumala tai jumalat eivät ole minulle todellisia ja olemassa olevia asioita. En tarvitse jumalia sen enempää kuin tarvitsen nyt aikuisena lapsuuden enkeli-kiiltokuvia.

Minusta olisi jopa jotenkin itsekeskeistä ja omahyväistä ajatella, että olisi jokin ylimaallinen Jumala, joka huolehtii minun tarpeistani yltäkylläisyyden keskellä samaan aikaan kun viattomia lapsia kuolee sodissa, kuolee nälkään tai hukkuu mereen sotaa paetessaan.
Jos kuvittelisin että Jumala on olemassa ja Hän välittää minun korkin kiinni pitämisestä enemmän kuin näistä sodissa ja katastrofeista kuolleista pienistä ihmisistä, joutuisin kyllä sanomaan Jumalalle että “Mitäs hiivattia? Skarppaas vähän, ukko!” :open_mouth:

74

Heips, vadelmamunkki.
Katsoin tuon Richard Dawkins -jutun.
Ihan hyvä, kiihkoton näkemys elämästä täällä maan päällä.
Toisin on keskustelu esim. Suomi24 sivustoilla. Eräässäkin ketjussa “uskovaiset” haukkuvat kilvan toisiaan. Lyödään niin sanotusti raamatulla päähän, tuomitaan ja halveksitaan toista ihmistä…
Minun ymmärtääkseni uskossa elävällä ei enää pitäisi olla tarvetta sellaiseen.

Särkyneiden majatalon sanoin,

On meidän tehtävämme täällä
kantaa toinen toisiamme,
halki synkimmän yön pitää päällä toivon kynttilää
ettei kukaan jää yksin harhailemaan pimeyteen.

Ei kauneimmassa temppelissä
asu meidän Jumalamme,
mutta siellä Hän on aina, missä joku rakastaa,
pelko katoaa, vettä janoinen saa juodakseen.

Ehkä vielä kerron hieman homoista.
Joku kertoi minulle että Jumala vihaa homoja. On synti harrastaa seksiä tuollaisessa suhteessa.
Hmm… joku toinen kertoi minulle että ei ole olemassa pientä tai suurta syntiä. Kaikki synti on saman arvoista.
Teenhän minäkin syntiä, omasta tahdosta tai tahtomattani, vaikka en homo olekaan.
Että se siitä tuomitsemisesta minun kohdallani homoja vastaan.

Putkis, hetero.

75

Huomenta hyvät keskustelijat. Mitenkäs sitten jos on alkoholismi vienyt kaiken “normaalin”, ihmiset, läheiset. Mitenkäs sitten kun on niin rikki ettei kykene luottamaan ihmisiin joita on siihen lähelle tullut jo syntymästä saakka. Oma kokemukseni ja tieni on sellainen että sain uskon Jumalaan suoraan. ei välikäsiä siinä asiassa, paitsi AA ja sielläkään en luottanut ihmsiin liikaa. Olin niin murjottu henkisesti ja jopa fyysisesti että en luottanut että kukaan ihminen oikeasti olisi minun “läheinen”. Nykyään on lähellä ihmisiä joiden kanssa elän, mutten luota edelleenkään kehenkään. Luotin aviopuolisooni ja nyt hän petti luottamuksen, jälleen on vain koottava luottamuksen rippeitä ja mentävä eteenpäin. Mutta olen toki kiitollinen monesta hyvästä tasaisesta ja siitä tylsästä arjesta mitä sain. Ehkä vähän tasaannuin itsekin vuosien myötä.
Meitä ihmsiä kun on erilaisista lähtökohdista. Toiset saavat hyvän mielenterveyden ja turvallisen kodin jo lapsena, silti alkoholisoituvat, mutta heillä on kuitenkin mielenterveys parempi kuin sellaisella jolla sitä ei koskaan edes ole ollut.
Mitä tulee tuomitsemiseen… toiset pelkää kaikkea erilaista, heidän uskonsa ei ole vahva, he pelkäävät että kaikki paha tarttuu. No seura tekee kaltaisekseen, sanotaan. Olen samaa mieltä jossain määrin, mutta en ihan. “sanoman saattaminen”, oli se uskon tai raittiuden sanoma, niin ei taida onnistua ellei mene sinne missä sitä tarvitaan. Poliitiikkaa tuputetaan muttei kukaan sano että ei saa tuputtaa :slight_smile: mainoksia on joka puolella että liity liity. Mainoksia hyvästä ihanasta elmästä on joka puolella, kun ostat tään tai tämän kun liityt tähän niin jopa tulee onni ja autuus pirttiin.
Tämmöistä tänä aamuna kun hermot kireällä jännityksen täyteinen päivä tulossa ja pitäisi osata olla terve rento aikuinen ihmisten joita rakastan lähellä. Etten mokaa ja karkoita heitä.

76

Moi, Vieraammaksi54.

Kirjoitit,
“Mitenkäs sitten jos on alkoholismi vienyt kaiken “normaalin”, ihmiset, läheiset. Mitenkäs sitten kun on niin rikki ettei kykene luottamaan ihmisiin”.

Kun ei ole mitään. Kun ei ole edes polvillaan, vaan olisi ensin päästävä nousemaan polvilleen.
Jos ei kykene luottamaan ihmisiin on yritettävä luottaa itseensä. On tehtävä pieniä muutoksia. Päivä kerrallaan nostettava tavoitteitaan. Tänään vien roskat, huomenna tiskaan. Ensiviikolla alan heräämään elämään.
En voi luottaa ihmisiin, ihmiset eivät voi luottaa minuun.
Alkoholismi!
Ei se olekkaan kaunista.

Putkis, mutta yksi jäljelle jää.

77

Taidan olla agnostikko…
“Agnostisismi on näkemys, että jumalan olemassaoloa on mahdoton tietää tai todistaa. Samoin on mahdoton tietää tai todistaa, ettei jumalaa olisi olemassa.”
Todisteiden puuttuessa on ehkä parempi hengailla tässä välimaastossa olematta uskova tai ateisti.

78

Tavallaan kyllä, mutta tässä on se ongelma, että olemassa olemattomuutta ei voi todistaa. :slight_smile:

Mehän emme voi todistaa, ettei Mustanaamiota, lentäviä yksisarvisia, tonttuja, maahisia, keijukaisia tai Lentävää Spagettihirviötä ole olemassa. Emme myöskään voi todistaa, etteikö ennen muinoin palvottuja Zeusta, Odinia, Ukko Ylijumalaa tai Auringonjumala Ra´ta ole ollut olemassa.

Meidän on tyytyminen vain siihen mitä aihetodisteet, havainnot ja tieteellinen tutkimus meille asiasta kertoo. Eivätkä ne todista kristittyjen Jumalan, Jahven tai Allahin olemassaolosta sen enempää, kuin ne todistavat Zeuksen tai Odinin olemassaolosta.

Ehkä meidän pitäisi olla agnostikkoja kaikkien edellä mainittujen suhteen. :bulb:

79

Kyllä. Minä tykkään suuresti Dawkinsin tavasta pohdiskella asioita uteliaalla tutkijan asenteella, samalla kun on ateisti.

Hän tapaa ennakkoluulottomasti useiden eri uskontojen edustajia: pappeja, munkkeja ym. Hän keskustelee ja kuuntelee kunnioittavasti kaikkia. Hän ei dokkarissa haasta kohtaamiaan uskonnollisia ihmisiä väittelyyn, vaan esittää kysymykset katsojille.

Sen vuoksi arvelen, että dokkarin saattaisivat katsoa myös uskonnolliset ja jumaliin uskovat ihmiset.
youtube.com/watch?v=VpQ-90mCjWg

80

Nyt lähtee ateistilta ilman lunttaamista, joten voi mennä väärin.

  1. Minä olen herra sinun jumalasi. Älä pidä muita jumalia.

Minulla ei ole herraa jumalaa, eikä kiinnostusta pitää mitään jumaluuksia, joten ei koske minua.

  1. Älä turhaan lausu herran, sinun jumalasi nimeä.

Ei edelleenkään ole sitä jumalaa, mutta tulee kyllä useinkin sanottua ihan huvikseen “voi herrajjumala” tmv. Myös muun muassa saatanaa ja perkelettä manaan useinkin. Kait tuollaisen alvariinsa kiroilun ilman mitään pätevää syytä voi turhaksikin laskea. Aika junttia se ainakin on.

  1. Muista pyhittää lepopäivä.

Tämän merkitys on minulle vähän epäselvä. Jos se tarkoittaa sitä, että tiettynä kalenteripäivänä pitää tehdä sitä tai tätä tai elää niin tai näin, koska kyseinen päivä on määritelty pyhäksi, niin pyh. Jos se tarkoittaa sitä, että välillä on hyvä rauhoittua ja levätä, niin silloin se on ihan hyvä ohje.

  1. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.

Kunnioitus ansaitaan ja sitä ei todellakaan ansaita pelkästään sillä, että on onnistunut lisääntymään. Maailma on väärällään tyystin kelvottomia vanhempia, jotka eivät ansaitse minkäänlaista kunnioitusta. Yleensäkin tämä sitkeästi elävä ajatus, että lapset olisivat vanhemmilleen jotakin velkaa on mielestäni käsittämätön. Päinvastoinhan sen asian pitäisi olla.

  1. Älä tapa.

Tämä on hyvä käsky. Toki tuostakin voi ymmärrettävästi poiketa joissakin tilanteissa, mm. itsepuolustus tai eutanasia, jota siis kannatan.

  1. Älä tee huorin.

Merkitys epäselvä. Olen kuullut tuon myös muodossa: Älä tee aviorikosta. Jos huorin/aviorikoksen tekeminen tarkoittaa pettämistä parisuhteessa, niin se on IMO väärin. Itse olen yksiavioisuuden kannalla, mutta toisaalta en ole mikään tuomitsemaan muita, jotka elävät esim. avoimessa tai polyamorisessa suhteessa, kunhan peli on kaikille osapuolille selvä. Jos huorin tekeminen tarkoittaa esiaviollista seksiä, yhden yön juttuja, seksipalveluiden myymistä jne., niin ei noissa mitään väärää ole.

  1. Älä varasta.

Tämä on ihan hyvä ohje myöskin. Nälkäänsä varastamisen kyllä ymmärrän, mutta en mielelläni tekisi sitäkään. Varastaminen ei ole koskaan kuulunut tapoihini, vaikka nuorempana olenkin viettänyt melko reipasta elämää ja tehnyt monenmoisia muita pahojani.

  1. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.

Ymmärrän tuon niin, ettei toisista saa puhua pahaa sillä tavalla, mikä aiheuttaisi pahan puhumisen kohteelle haittaa tai laajemmin niin, että ei saa valehdella. Rehellisyys on hyvä asia ja tämä käsky lähtökohtaisesti hyvä, mutta riippuu olosuhteista, onko rehellisyys aina pelkästään hyväksi sen enempää itselle, kuin muillekaan.

  1. Älä himoitse lähimmäisesi puolisoa.

  2. Älä himoitse mitään lähimmäisesi omaa(En muista tarkkaa sanamuotoa)

9 ja 10 ovat suunnilleen sama käsky, toinen vain laajemmassa muodossa. Jos hiljaa mielessään himoitsee, niin ei siinä mitään väärää ole. Ei täällä mitään ajatusrikoksia tunneta ja toisekseen fantasiointi on hyväksi mielenterveydelle. Jos himoaan alkaa toteuttaa käytännössä, ts. yrittää konkreettisesti päästä käsiksi toisen siippaan tai vaikkapa autoon, niin se ei sitten enää olekaan okei.