Ison lastin on iso-rofa tosiaankin ottanut itselleen kerrralla. Toisaalta kyseisenlainen elämän kokonaisremontti saattaa jopa mennä läpi kertarypistyksellä. Onnea yritykseen!
PS. Minulla ei onneksi ole tuo alko ollut koskaan ongelma ja röökiäkin olen viimeksi polttanut toistakymmentä vuotta sitten. Silti tuntuu siltä, että tässä on näinkin ihan tarpeeksi pyristelemistä.
Noniin, tänään perjantaina kaksi kuukautta nollatoleranssia täynnä 
Huomannu että rahat riittää kummasti paremmin kaikkeen muuhun kyllä. Hyvältä tuntuu.
Tsemppiä kaikille muillekin
2 viikkoa kuivilla, kunnes tuli laitettua pitkäveto. Ajatus ihan hetken mielijohteesta, kun Veikkaus-kyltti näkyi kioskin edessä.
10 euron summa ei sinänsä ole suuri, mutta harmitus tulee myös siitä, kun vanhat tutut negatiiviset ajatukset nousevat pintaan vedon mennessä väärin
Pää pystyyn vaan. Nyt unohdat sen vedon heti, ja noudatat tästä lähin 0-toleranssia. Hetkelliset pelipoltteet kiusaavat meitä peliongelmaisia, mutta niiden kanssa oppii elämään niin, ettei tarvitse pelata.
Nyt kasassa noin 60 päivää. Ei auttanut kuin nöyrtyä. Mä en enää siihen pelihelvettiin palaa.
Vain ne jotka ovat kokeneet saman kuin mä voivat tajuta kuinka hyvältä tuntuu. Velkoja on, ne maksan pois vähitellen. Tärkeintä, että niitä ei tule enää lisää. On kuin olis saanut uuden yrityksen elämässä. Tällä kertaa en sorru. Uhkapelit ei vaan sovi mulle, kesti vaan turhan kauan tajuta se.
Tuo ajatus antaa sinulle 100%:sti mahdollisuuden uuteen elämään. Minullakin on suuret pelivelat, mutta niille on maksusuunnitelma, enkä jaksa siitä enää vatsahaavaa ottaa. Velat loppuu aikanaan, ja tärkeämpää onkin olla pelaamatta joka päivä, ettei velkamäärä kasva isommaksi.
60 päivää 0-toleranssia on erinomainen suoritus. Jatkathan samaan malliin???
Hienoa, että olet vielä “kannustavana” osapuolena mukana touhussa samalla pohjalla. (ollaan kuitenkin jotakuinkin samoihin aikoihin “herätty.”)
Päiviä en ole laskenut ja olen itselleni luvannut etten laskekaan ennenkuin vuosi alkaa lähestymään… näiltä sivuilta löydän kuitenkin todellisuuden, rohkaisun ja kaiken muun mitä tarvitaan tämän kaiken paskan voittamiseen…
Kaikille onnea yritykseen… kylä se elämä lopulta voittaa… ainakn kannattaa niin uskoa.
Et kai luullut, että täällä vaan huvikseen paasataan 0-toleranssista. Se kannattaa ottaa oikeasti tosissaan.
Yks kuukausi. Palkkioksi ostan uuen lompakon vanhan risan tilalle. Täällä tais joku toinenkin akasemmin palkita itsensä sillä 
Terve rofa!
Tuossa piilee kyllä niin iso vaara, että en sinuna lähtisi tulella leikkimään. Minä pelasin pitkään pelikoneita ja pöytäpelejä, ja luulin ihan oikeasti pitkän aikaa, ettei esimerkiksi Veikkauksen pelit ole ongelma minulle. Toisin kuitenkin kävi. Panokset nousivat pitkävedoissa yms. ja hetken päästä olin siinä pelimuodossa yhtälailla kiinni. Kaikki meni ja velkasumma kasvoi huikeaksi muutamassa kuukaudessa.
minä uskaltaisin väittää yli 20 vuoden peliongelmakokemuksella, että meille addikteille ei kyllä sovi minkään muotoinen rahapeli. Alussa homma voi tuntua olevan jotenkin hanskassa, mutta ennemmin tai myöhemmin peliongelma saa meistä taas niin kovan otteen, että helisemässä ollaan.
En missään nimessä sanele, mitä sinun tulisi tehdä tai miten tulisi elää, vaan suosittelen sinulle tuota 0-toleranssia ihan aikuisten oikeasti. Se on osoittautunut vuosien varrella addiktin ainoaksi pelastusrenkaaksi.
65 päivää pelaamatta.
eli parit palkatkin nauttinut täysimittaisina, tai ainakin siinä verroin mitä ulosoton jälkeen on jäänyt käteen 
pari vuotta joutunee vielä niitäkin maksamaan, puoltoista vuotta jo takana. Onneks sentään on työpaikka ja kohtuulliset tulot.
Autoakin ollut varaa pitää, mikä on piristänyt paljon.
Tosin pitkälti myös pelaamattomuuden takia, olkoon se eräänlainen palkinto sitten.
ENole pelannut kun nuorena komennustöissä hävisin ison summan pokerissa.Mutta toivon että pääsette eroon peleistä
:unamused: TERVEISIN!!!!!!
Hitto, näin unta että pelasin, tuntui ihan todelliselta.
Olin pettynyt, että pelaamattomuuden putki katkesi.
Häpesin myöskin itseäni, mutta päätin aloittaa pelaamattomuuden uudestaan.
Pelasin pokeriautomaattia siinä unessa, hävisin ehkä parikymmentä euroa. Ihan mukava sitten kun tajusi että vain uni, mutta pelästyin silti.
Nyt sitten viime perjantaista lähtien joka päivä vedonlyöntiä kolminumeroisilla summilla. Taidan olla ko. ajanjaksolta vähän voitolla, mikä taas on sumentanut mieltä (kyllähän nämä voitot nyt voi taas pelata…) Tiedossa kuitenkin on, että ennemmin tai myöhemmin menee tappion puolelle, eikä pelaaminen loppuisi suinkaan siihen. Ajatuksena on, että huomenna nollatoleranssi käyntiin taas. Saapa nähdä, kuinka käy…
Tämä toki vähän ohi aiheen sikäli, että parempi otsikko olisi kuudes päivä peliä putkeen 
Noh, lähitkö nollatoleranssi käyntiin?
200
Olen ollut pelaamatta yli 19 vuotta, hävisin pokerissa 10.000 kruunua Norjassa. En sen jälkeen ole pelannaut. Eikä tee mieli pelata,joskus ostan arvan. HYVÄT HUOMENET KAIKILLE!!!
jep, toinen pelaamaton päivä 
Hyvä! Ikuinen klisee on: askel kerrallaan, mutta tässä asiassa se on nimenomaan niin. Turha lähteä sillä ajatuksella liikkeelle, että “apua, enkö saa enää ikinä pelata”, vaan keskittyy vaan ja ainoastaan meneillä olevan päivän pelaamattomuuteen.
Eläminen ilman pelejä on aivan toista maata, kuin pelihelvetissä kärvistely, joten ihan oikeasti kannattaa tehdä töitä pelaamatomuuden eteen. Ja varmasti tiedät sen itsekin. Pelipoltteita tulee, mutta ne myös menevät nopasti ohi! Pysy tiukkana ja kieltäydy pelaamisesta, vaikka välillä tiukkaa tekisikin.
T: 204 päivää 0-toleranssia rahapeleistä tänään.