Mun mies on huomenna ollut 8 viikkoa pelaamatta 
Ihan huippua!! Luetaan joka päivä molemmat Valttia; suurkiitos kaikille hiljaisesta tuesta. Täältä saa voimaa 
Huomenna tulee 5kk täyteen pelaamattomuutta
äkkiä se aika on menny, eikä enään sitä juuri edes muista että pelejäkin on olemassa. ei niihin vaan kiinnitä huomiota.
Rahat riittäny oikein paljon paremmin
tsemppiä kaikille, 0-toleranssi kannattaa kyllä.
Eli tänään 5kk pelaamattomuutta takana. Jee. hyvä fiilis.
Pelaamattomuutta toukokuusta lähtien. Lopetin pelaamattomuus-päivien laskemisen jo hetken aikaa sitten, ja siirryin “päivä kerrallaan pelaamatta -ajatteluun”.
Pelaamattomuus on antanut minulle uuden mahdollisuuden elämässä. Voin tehdä asioita ja nauttia niistä aivan eri tavalla, kuin pakonomaisesti pelatessani, jolloin kaikki oli pelkkää pakkopullaa. Voisin ruoskia itseäni siitä, että miksi en lopettanut pelaamista jo 15 vuotta sitten, mutta se ruoskiminen lienee turhaa. Pääasia on, etten pelaa tällä hetkellä. On kiva herätä aamuisin puhtaalla omatunnolla, kun mitään salattavaa ei ole.
Tällä hetkellä tavoite nro 1 on ansaita vaimolta luottamus takaisin. Se ei todellakaan ole helppoa, mutta uskon sen onnistuvan, jos ja kun elän kuin nyt.
- pelaamaton päivä
nyt 6 päivää pelaamatta! Peliriippuvuuteni ei ole edennyt vielä kovinkaan pitkälle, tai miten sen nyt sanoisi. Olen 18vuotias ja olen muutaman kerran lähes puolet kesätyö rahoistani, noin 500e luokkaa, hävinnyt. Lähinnä tappiollista peliä minulle ovat olleet netti casinot ja ray pelikoneet! viimeiseksi tappiokseni saa jäädä voin viikko sitten häviämäni 80e joka meni ray koneisiin.
Täällä, toisten pelaajien kommentteja ja kertomuksia lukiessani olen huomannut olevani juuri siinä vaiheessa, että nyt lopettamalla voi niin sanotusti “pelastaa” tulevaisuuteni ja turvata sen etten joudu vielä vanhempanakin painimaan peliongelmani kanssa ja huomattavasti suurempien summien kanssa!
Vaikka pelaamatonta aikaa takana vasta muutama päivä henkinen oloni on kohentunut huomattavasti. Tuntuu, että kaikki on helpompaa ja mukavempaa kun ei pelaa! Lisäksi asiaa helppottaa myös se että kerroin asiasta tyttökaverilleni ja hänkin tiettää etten halua enään pelata ja auttaa asiassa!
Kannattaa jättää ne RAY pelikoneet ja muut casino pelit väliin: RAY Jokeri Pokeri Simulaatio
Pienikin talon etu odotusarvossa nakuttaa heille 100% varmaa tulosta.
Ja taas yritetään, nyt pelaamaton päivä numero 2 meneillään:D Sitä luuli kun oli 8kk pelaamatta että pelihimo olisi kadonnut jonnekkin ja ihan uteliaisuuttani menin eräs sunnuntai päivä reilu kuukausi sitten rekisteröitymään veikkauksen sivuile kun oli muutenkin tylsää ja uskottelin itselleni että eihän siinä nyt mitään pahaa ole jos parin euron lapun tekee kun on olut monta kuukautta kuivilla eikä sitä himoakaan enään ole, mutta kuinkas kävikään: Ei tullut voittoa, tein uuden vedon voittaakseni hävityn summan takaisin, eikä tullut siitäkään lapusta. Rupesi vituttamaan koska viimehetkellä tuli tasoittava maali ja hävisin. Talletin 50€ peli tilille ja pelasin kaiken ja voitin 53€. Niitä rahoja pelailin 3 päivää, 50€ päivässä ja lopulta ei ollut mitään jäljellä sitten päätin etten enään pelaa. Kunnes eräs lauantaiyö kokeilin nettipokeria olin siinä voitollakin mutta sitten sammutin koneen kahden aikoihin enkä saanut unta kun pokeri oli mielessä koko ajan, niin oli pakko mennä takaisin ja kuinkas kävikään hävisin pelitilini tyhjäksi. Taas tein päätöksen, enään en pelaa. Perjantaina sain palkan 110€ talletin 50€ tilille ja ajattelin että ei siitä mitään haittaa ole jos pelaan vain 15-30snt pöytiä ja niistä tulikin noin 10€ voittoa, siinä vaiheessa potit tuntui mitättömän pieniltä ja siirryin no limitiin ja hävisin kaiken. Eli mitä tästä opimme? Vaikka olisit ollut pelaamatta pitkän aikaa ja luulet pelihimosi haihtuneen niinkuin itse luulin, suosittelen älä edes leikilläsi koita senttiäkään mihinkään peliin. Enään en edes usko itseeni että pystyn lopettamaan pelaamisen vaikka tahto on kova, sillä olen sortunut nyt tässä kuukauden aikana niin monta kertaa. Itsetunto on nyt aivan pohjalukemissa:( no mitään suuria summia en ole hävinnyt eikä mitään velkoja ole mutta opiskelijalle sekin tuntuu suurelta kun häviää muutaman sadan palkat.
Katselin tuossa AA-kerhon periaatteita ja ymmärsin, että järjestön luottamustehtäviin valitaan yleensä vähintään neljä vuotta kuivilla pysynyt. Jos neljä vuotta on eräänlainen turvallisuusraja, jonka jälkeen lankeaminen on epätodennäköisempää, on tässä vielä pitkä tie kuljettavana. Mutta päivä kerrallaan.
4 kk taitaisi olla täynnä…
viikon
2 viikkoa
Onks sen jälkeen ollu ihan 0-linja kaikis rahapeleis?
Terve!
En halua missään nimessä tärkeillä/väitellä tai mitään, mutta minä olen kyllä sitä mieltä, että leikit turhaan tulella. Kaikki rahapelit ovat mielestäni yhtä petollisia meille addikteille. Perusajatuksena en siis jotenkin usko, että ongelmainen voi pelata jotain sellaista peliä kohtuudella, jossa on kysymys rahapanoksista.
Minullekin RAY:n koneet olivat aluksi se suurin ongelma, mutta kyllä Veikkauksen pelit ja pöytäpelit alkoivat yhä suuremmassa määrin olemaan yhtä suuri ongelma, kuin pelikoneet. Varsinkin noihin mainitsemiisi pelimuotoihin (moniveto ja pitkäveto) upposi valtavia summia omaan rahatilanteeseen nähden jatkuvasti.
Koetko niin, että elämä ei ole mitään ilman pelejä, vai mikä on suurin motivaatiosi tällä hetkellä pelaamisessasi?
Mulla on ainakin suuria eroja eri rahapelien suhteen, millainen pelaaja olen ja millaisena pelin koen, joten ei 0-toleranssi aina oikea ratkaisu ole. Esimerkkinä pitkäveto + muut vastaavat pelit: koen, että pelaan niitä liian pienillä panoksilla ihan pitkässäkin juoksussa…sisäinen varoitusääni ei vaan anna pelata isommilla, vaikka se olisi jopa tervettä.
- pelaamaton päivä
Minulle on muodostunut aika jyrkkä kanta pelaamiseen omien (monia, monia vuosia kestäneiden) pelien aiheuttamien kauhukokemusten myötä. Olen ollut viime keväästä asti pelaamatta, mutta en voi tuudittautua liikaa hyvänolontunteeseen ja yli-itseluottamukseen, kun tietää peliongelman petollisuuden. Päivä kerrallaan mennään pelaamatta.
Mutta jokainen toki tekee ja kokee asiat omalla tavallaan. Minä olen pitkän pelihistoriani ja GA:han menon jälkeen tullut siihen tulokseen, että peliongelmaa joko sairastaa tai ei sairasta. Eli suomeksi sanottuna meissä addikteissa elää se pelipiru, eikä se häviä meistä pelimuotoa vaihtamalla. Voiko alkoholisti olla koukussa siideriin, muttei olueen?
Minäkin pelasin vuosia siten, että Veikkauksen pelit eivät menneet överiksi, mutta automaattipelaaminen meni. Pystyin pitämään kiinni jopa viikkobudjetista vedonlyöntiin, eikä se ylittynyt. Iso-rofan tapaan 40e automaattiin oli pikkuraha, ja 2-4e vedonlyntiin sopiva raha. Tämä käytäntö alkoi kuitenkin romuttumaan pikkuhiljaa, ja tappavan tasaisesti panokset alkoivat kasvaa. Tähän meni aikaa, ja panosten kasvu ei tullut heti kysymykseen. Automaatit jäivät lähes kokonaan, mutta Veikkaus alkoi lohkaisemaan rahoistani yhä suurempia ja suurempia summia. Överiksi (ts. velaksi) homma meni vasta siis pitkähkön ajan kuluttua. Velkaantumisen ja kohtuuttoman ajankäytön aikana aloin vasta ymmärtämään ongelman petollisuutta. Siihen asti pidin itseäni RAY-pelikoneaddiktina, en vedonlyöntiaddiktina. Pelipiru repäisi kuitenkin pikkusormen jo saaneena koko käden irti.
Luulin siis pitkään olevani “tavallinen” pelaaja, joka pystyy pelaamaan kohtuudella jotain rahapelimuotoa, mutta se oli täyttä harhaa. Toivon parasta, mutta pelkään pahinta teidänkin kohdallanne.
Ohhoh.
Siis ehdottivat sinulle A-klinikalla viikkobudjettia, kun menit puhumaan peliongelmasta 
Tuo kertoo kyllä siitä, että suomen maassa on vieläkin klinikoita, jotka eivät ymmärrä peliongelmasta tuon taivaallista. Itse sain muutama vuosi sitten erittäin hyvää ja asiantuntevaa “palvelua” A-klinikalta, mutta valitettavasti sinulle puhuttiin puutaheinää.
Peluri ja alkoholisti ovat kaksi eri asiaa, mutta käytän silti alkoholiaddiktivertausta taas… Eli ihan samanlainen tilanne, kun alkoholistille olisi siellä sanottu, että kun juot olutta, niin juo mielummin kolmosta kuin nelosta. Ohjeessa ei ole mitään järkeä, eikä klinikalle mennyt ole saanut mitään apua ongelmaansa.
Uskon ja toivon, että yleinen tietous peliongelman vakavuudesta tavoittaa tulevaisuudessa varsinkin kaikki A-klinikat, koska sieltä usein ensimmäisenä apua haetaan.
Sama reaktio tuli minullekin. Jos A-klinikalla asiantuntemus on tuolla tasolla, pitää tapahtua vielä paljon, jotta peliriippuvuuden sisintä olemusta ymmärrettäisiin edes ongelman hoitoon erikoistuneilla tahoilla.
Kuukausi! Täältä noustaan, taas kerran!