7kk ja 1 päivä pelaamatta nyt.
17 vuorokautta…
8 päivää
Eilen tärähti vuosi täyteen ilman minkäänlaisia rahapelejä. Ensimmäiset kolme - neljä viikkoa oli kamalimmat, vieroitusoireet olivat aivan helvetilliset. Ihan just niinkuin tupakanpolton lopettamisessa - kädet tärisee, hikoiluttaa, pinna kireällä… Mulla pelaaminen menetti vieroitusoireiden jälkeen merkityksensä ja luopuminen oli sen jälkeen tosi helppoa. Kyllästyin ja päätin, ettei enää. Tsemppiä kaikille.
Onnittelut Kymppiparille pelaamattomasta vuodesta! Mulla noin 10 kuukautta ilman pelejä ja elämä on kääntynyt hyvään suuntaan. Hetkeäkään en ole päätöstäni katunut, vaikka se vaikea olikin.
Tsemppiä vaan multakin kaikille, kyllä ne viekkarit munkin kokemuksen mukaan helpottaa muutaman viikon jälkeen. Ainakin ekojen viikkojen ja kuukausien aikana melkein jokainen toipuva peluri tarvitsee vertaistukea, kuka enemmän, kuka vähemmän. On tietysti jokaisen oma asia, miten siihen pelaamattomaan elämäntapaan pääsee kiinni, mutta uskallan sanoa, että toisten kokemuksista on aina hyötyä.
Huono juttu, sympatiat iso-rofalle.
Vanha viisaus kuuluu, että koskaan ei asiat ole niin huonosti, etteikö niitä saisi viinaa juomalla vielä huonommaksi, et laita ihmeessä korkki kiinni, ettet tule vahingossa hommanneeksi itsellesi toista vakavaa sairautta. Ehkä myös kannattaisi hommata asiallinen sähköpostiosoite. Tollanen sakkoliha-juttu saattaa karsia fiksummasta tai ainakin herkemmästä päästä tukijoita pois. No, ei ole tarkoitus saarnata, mutta kun olet selvästikin tosissasi tämän jutun kanssa, niin älä anna sairaudelle pienintäkään etulyöntiasemaa koska: Virheet pujahtavat elämäämme, mikäli annamme niille puolikin tilasuutta.
Kolmas päivä menossa… Eikä etes haluta pelata!
- päivä repsahduksesta. Tuntuu kevät olevan vaikeaa aikaa toipuvalle pelurille. Ajatukset täyttyy mitä kummemmista visioista, mitä, miten, missä ja milloin voisi pelata. Kyllä tämä alkaa mennä tosi vaikeaksi, mutta päivä kerrallaan on taisteltava. Kun nyt saisin avauduttua läheisilleni. Oli vähän vaikea paikka, kun isä vihjasi että voisin harkita auton vaihtoa. Ehkäpä parin vuoden päästä…
Iso-rofa ja kumppanit: älkää antako periksi! Itse jaksan uskoa, että peliongelma on selätettävissä. Jokaisen löydettävä omat keinonsa ja oltava varuillaan koko ajan.
Yeah yeah, tänään 21 viikkoa täynnä ilman pelejä. Kiva huomata, että on sellainen tilanne, että pelaaminen ei edes tule mieleen. Varmasti johtuu osaksi siitä, että on niin paljon muuta tekemistä.
Iso-rofalle vielä: Älä luovuta!!! Jos et yksin pysty tähän, niin ETSI apua. Jos tarvitset “vahtikoiran”, niin ota sellainen. Onko sinulla ketään, joka päivän päätteeksi voi sinulta kysyä “Oletko pelannut?” ja jota voit katsoa silmiin ja sanoa “En ole”?
130 päivää pelaamatta. Voimia kaikille omaan sotaan!
No sittenhän asia on kunnossa:). Ajattelin, että viitataan ihan eri asiaan 
. No ei pitäis olla näin likanen mielikuvitus…
Juu 10 viikkoo pelaamatta pelikoneita, mutta blackjackkia 2 krt retkahtanut n. 50 € yhteensä :S . Eteenpäin menty kuitenkin huomattavasti ja toivottavasti tämä pitää. Enää en edes juuri noteeraa pelikoneita kaupoissa, saati potteja, vaan kävelen ohi muitta mutkitta 
Olen sisäistänyt jo hyvin ongelmani ja tämä foorumi luonut uskoa pelaamattomuuteen. Voimia ja sinnikkyyttä kaikille samassa veneessä oleville!
27 päivää, onneksi. Eilen oli lähellä sortuminen ,mutta onneksi järki voitti !
Muutama yö sitten unessa mulla oli oikeaan kämmeneen tatuoituna rulettirulla ja iso musta äksä sen päälle 
Se vois olla hyvä keino, ei ehkä kehtais mennä panoksia asetteleen pöytään sen kanssa…
125 päivää pelaamatta. Päivä kerrallaan edetään. Velat painaa,velkajärjestely hakemus lähetetty, toivon siihen pääsyä. Jos en pääse pahalta näyttää. Aion kuitenkin selvitä, vaikka menisi vaikeimman kautta. O-toleranssi paras ratkaisu minulle, siis ei mitään pelejä. Helppoa ei aina ole ollut. Huomaan mitä enemmän aikaa pelaamisesta on kulunut sitä vähemmän pelaaminen tulee mieleen. Elämälläni on paljon muuta sisältöä nykyisin. Alussa tuntui, että hajoan tuntui tosi pahalta. Syyllisyys, arvottomuuden tunne ja häpeä oli suuri. Nyt kun olen käsitellyt asioita ja saanut tukea niin hyväksyn ne silleen miten on. Olen saanut puhuttua mieheni kanssa aiat selviksi ja hän ei jättänyt minua vaan tukee. Kahdelle sisarukselleni olen myös kertonut tilanteeni. Pelipoikki ohjelmasta sain tukea ja sitä suosittelen kaikille joille se sopii. Nyt jatkan A-klinikalla säännöllisesti jonkin aikaa. Tästä on lähtenyt uusi elämä jota vain on elettävä onneksi vain päivä kerrallaan. Tärkein asia on pelaamattomuus!! Pelaaminen vie ihmiseltä kaiken!! Sen olen todennut itse kantapään kautta.
Sulla on ollu monta yritystä (ainakin mitä oon kirjotteluasi seurannu). Ryhdistäydy. Kyl mä tiedän, että sortumisia tulee mutta tiedän myös omasta kokemuksesta, että peleistä voi päästä eroon. Tänään 723 päivää. Meni muuten hetki laskiessa mut onneks on Excel:)
Viimeks pelannu huhtikuun ensimmäinen päivä, eli oisko sit 32 pelaamatonta päivää takana.
Toivottavasti nyt “lakko” pitää loppuelämän!
- pelaamaton päivä
- Päivä alussa. Eilisen totaaliromahduksen jälkeen on todella ahdistava olo. Hävisin 5000e parissa tunnissa.
Toivottavasti tämä on uuden alku. Lasten ja vaimon takia on pakko jaksaa. Onneksi aurinko paistaa.
Hyvä vieras!
Aavistelen sinun olevan sama henkilö, joka kirjoitti 6.5. tuonne pelipäiväkirja-ketjuun.
Jos olet sama kaveri, joka hävisi eilen 5 000 e nettikasinossa: laitoin sinne toiseen ketjuun sinulle pitkähkön viestin.
Voimia sinulle. Samanlaisia romahduksia kokeneena minulla on aavistus siitä, millaisessa mielentilassa nyt olet.
Peliriippuvuutta voi onneksi hoitaa. Jätän pohdittavaksesi yhden vaihtoehdon. Jos asut pääkaupunkiseudulla tai muuten lähiseudulla, voisit tulla tutustumaan Nimettömien Pelureiden (GA) toimintaan. Tänään kokoontuu ryhmä Kampin palvelukeskuksessa (lähellä Kampin metroasemaa) klo 18. Olet lämpimästi tervetullut. Muitakin ryhmiä löytyy suurista kaupungeista ympäri Suomea: niiden kokoontumisajat löydät googlaamalla Nimettömät Pelurit. Espoossa kokoontuu yksi ryhmä huomenna.
Muitakin hoitokeinoja on, enkä missään nimessä aio tuputtaa sinulle mitään ainoaa oikeaa vaihtoehtoa, koska sellaista ei ole. Apua ja tukea saa tältä palstalta, A-klinikoilta sekä Peluurista, ongelmapelaajien palvelevasta puhelimesta. Tämäkään ei ollut tyhjentävä lista vaihtoehdoista, netistä löytyy lisää.
On tietenkin aivan oma asiasi, miten ryhdyt ongelmaasi hoitamaan vai hoidatko sitä mitenkään. Kokemukseni mukaan vain harva peliriippuvainen kuitenkin onnistuu toipumaan täysin omin avuin, ilman mitään tukea.
Kaikkea hyvää sinulle,
terv. mikkeli
142 päivää ilman mitään pelejä. Aurinko alkaa paistaa tähän risukasaan, eikä valinta ole kaduttanut tippaakaan. Tsemppiä taistoon kaikille!!