Hui miten maukkaita vastauksia. Niitä voi oikein hetken miettiä.
Jaa ne aatteet ja ismit? En enää. Nuorempana olin kyllä helposti houkuteltavissa menemään “muiden mukana” (tosin hiukan sentään valikoin, piti siinä joku omaan moraaliini sopiva pohja olla.) Nyt en enää niin helpolla liity mihinkään.
Oletko pikemmin mustavalkoisesti ajatteleva vai uskotko että suuri osa asioista ei ihan yksinkertaisia ja muottiin pakotettavia olekaan?
Ei missään. Osallistumaan AA-hörhöilyyn ja politiikkaan.
Ketuttaako Dontin plinkkailu?
Ei
Miten alkoholistina suhtaudut raittiiseen päivään?
Tänään et ole yksin
Pitää taas mennä muistikuvien puolelle.
Alkoholistiseen elämääni kuului myös raittiita päiviä, useinkin. Eivät ne kai niin kauheasti poikenneet nykyisistä raittiista päivistäni. Joskus kai elin ihan normaalia elämää, eikä alkoholismi välttämättä vaivannut mitenkään. Taustalla oli tietysti se pieni järjestelyntarve, asioita piti alkoholistina hoidella siten että kun selvänäolovaatimus ei ollut enää voimassa, oli järjesteltynä hommat niin että kaljalle pääsi. Eli kai siinä sitten sittenkin oli eroa tähän nykyiseen.
Oletko jotenkin muuten helposti koukuttuvaa ihmistyyppiä -pelit, yhteisöt, ihmissuhteet tms?
En, vaikka luulin hölmöyksissäni niin 
Oletko täysin varma, että etanolin lutkutus alkoholistisesti on kohdaltasi loppu mikäli olet jo pitkään ollut ilman?
Erittäin positiivisesti! Kun helvetistä pääsee eroon voiko sen enempää toivoakkaan?
En. Ei minulle liene mitään immuniteettia siihen hommaan kehittynyt. Erittäin epätodennäköistä on että uudelleen alkoholisoituisin, mutta sataprosenttista varmuutta ei kai yksikään ihminen voi tuollaisessa asiassa itsestään antaa. Silti, se 99,9 prosentin varmuus tulevasta elämäntavastani alkoholin suhteen riittää minulle. Ei siis ole tarvetta murehtia asiaa. Monta muuta todennäköisempää “peikkoa” on murehtimislistalla ennen sitä.
Kannattaako mielestäsi yleensä kaivella mahdollisista tulevaisuudentapahtumista (joiden toteutuminen on hyvin epätodennäköistä) murehdittavia asioita tämän päivän ohjelmaksi? (poislukien sellaiset murehtimista vaatimattomat toimenpiteet kuten palovakuutuksen maksaminen vaikkei olisi tulipaloa todennäköisesti odotettavissa)
^ Riippuu vähän miten tuo epätodennäköisyys on tulkittavissa. Kolmas maailmansotakin on epätodennököinen, mutta kuitenkin mahdollinen. Sen verran siitäkin kannattaa murehtia, että toimii sen välttämiseksi. Sama pätee näihin muihin globaaleihin uhkakuviin nykymaailmassa.
Puhuisin siis mieluummin välittämisestä, kuin murehtimisesta.
Miten suhtaudut kokovartalopeileihin? Kiinnitätkö huomiota tai otatko jopa selfieitä niiden edessä? Vai huomaatko koko peilejä, vai yritätkö olla näkemättä niitä?
Mites sattuikin… just oli puhetta yhden makuuhuoneen vaatekaappien ovista -ja sellaisen makuuhuoneen jossa minäkin usein yövyn. Likuovia myydään peililasilla paljon, ja ne ovat halvempiakin kuin valkoinen maitolasi. Ei siihen sängyn viereen silti sellaista seinänkokoista peiliä tule, ei se ajatus oikein viehättänyt tulevien kaappien omistajaakaan.
Olisko kattopeilit mukavia?
Ei helvetissä. En äkkiseltään keksi niille mitään muuta käyttöä kuin omien ja kumppanien seksisuoritusten tiirailun, ja jotenkin tuntuu, että siinä on riittävästi muutakin katsottavaa kuin kattopeili. Ehkä olen rajoittunut tai huono multitaskaamaan, ei riitä kapasiteetti.
Kokovartalopeili on ihan kiva, jos nyt vaikka vilkaisee asuaan ulos lähtiessä, että se on suht korrekti, eikä vaikka housunpersukset puhki. Tai ehkä kotijumppaliikkeiden liikeratoja, että menisivät jotenkin niinkuin pitää.
Seuraava:
Oletko enemmän introvertti vai ekstrovertti?
Olen energinen introvertti.
Mitkä kolme tärkeää seikkaa saivat sinut määrittelemään itsesi alkoholistiksi?
Minulla ne olivat 1) kohtuuton lisäjuomisen tarve heti, kun olin päässyt alkuun, 2) toistuvasti filmin katkeaminen ja muistamattomuus edellisillan tapahtumista ja 3) hallusinaatiot.
Ensimmäiset asiat ensiksi
Ei se itseni nimittäminen miksikään ollut ensimmäinen eikä ainakaan tärkeä asia. Olipa sen nimi sitten alkoholismia tai mitä tahansa, niin sen huomaaminen että se oli läsnä jokaisessa päivässä, häiriten elämän muita mahdollisuuksia, viemässä rahaa ja aikaa, kutistamassa harrastuksiakin, sen tajuaminen oli tärkeä asia -minulle. (taisi tuossa jo kolme asiaa tullakin)
Alkoholismia se on, senkin sitten tajusin.
Mutta olennaisempaa kuin oikeiden nimitysten keksiminen oli kuitenkin se että aloin muuttamaan alämäntapaani alkoholinkäytön suhteen.
Onko sinun kohdallasi tapahtunut että elämässä tyhjiöt täyttyvät, alkoholismin tilallekin tulee paljon muuta elämänsisältöä, ja jos on , niin mikä tilalle tullut tuntuu mukavimmalta?
^ Toki. Samoihin aikoihin kun alkoholismi alkoi hellittää otettaan, aloitin liikuntaharrastuksen ja opiskelun. Ensin mainittua olin viimeksi harrastanut teininä, ja opinnot oli jääneet yo-todistukseen, jolla ei sinänsä tee paljon mitään.
Elokuussa 2008 menin aikuisopistoon opiskelemaan lähihoitajaksi, joksi valmistuin 2010. Kun oli alkuun päästy, niin 2012 pääsin omaksi yllätyxexenikin ammattikorkeakouluun sosionomi-linjalle. Sosionomiksi valmistuin sitten 2015.
Viime vuonna haaveilin yliopistosta, mutta kun en päässyt suoraan maisterilinjalle, pistin sen suhteen hanskat tiskiin, parin avoimen yliopiston luennon jälkeen. Politiikka tuli mukaan kuvioihin 2016, ja pari viime vuotta olen istunut pienissä (tai jopa keskikokoisissa) luottamustoimissa kotikuntaani palvellen.
Loppuvuonna 2017 aloin kirjoitella kirjoja, joista ensimmäinen julkaistaan kohta ja toinen mahdollisesti ensi keväänä.
Onnistumisen ohella on toki tullut myös epäonnistumisia. Niitäkin tulee, kun asioita yrittää tehdä. Mutta mikään näistä ei olisi mahdollinen, jos alkoholi ja muut myrkyt hallitsisivat elämää sillä tavoin kuin ne tekivät johonkin loppuvuoteen 2007 asti.
Oletko ollut katkaisuhoidossa? (minä olen kolmesti: syksyllä 2006, elokuussa 2007 ja kolmannen kerran syyskuussa 2007. Viimeisestä kerrasta on siis pian päivälleen 12 vuotta. Ah, 12, maaginen luku. 
)
Ensinnäkin elämäni ei ollut juovana aikana tyhjää, mutta alkoholin juomisen tilalle on tullut suuria muutoksia. Alkoholismi on krooninen sairaus, joten sen tilalle ei ole tullut mitään. Raitistumisen mahdollistamana suhde perheeseen ja sukuun on tiivistynyt, suhtautuminen muidenkin ihmisten “virheisiin” on muuttunut sallivammaksi, suhde työhön on maltillistunut, talouden vakautuminen on laajentanut elämänpiiriä, aikaa ja intoa on riittänyt harrastuksiin ja myös työskentelyyn alkoholistien parissa.
Suhtautumiseni omaan ja maailman tulevaisuuteen on pääosin myönteinen. Olenhan päässyt maailmanlaajuisen alkoholistien muodostaman toveriseuran toimintaan ja nähnyt lukuisien juoppojen alkoholistien raitistuvan. Eli jokainen raitis päivä on alkoholistille täyden kiitoksen paikka.
Oletko jonkin eduskuntapuolueen jäsen?
Elä ja anna elää
Noin se menee kun hyvin menee. Useinkin alkoholismista selviytyneillä menee ainakin paremmin kuin alkoholistina.
Ilman katkaisuhoitoa selviydyin. Monelle se on henkiinjäämisen edellytys.
Oliko jotain sellaista harrastusta joka liittyi alkoholistiseen elämääsi ja jäi sitten sen jätettyäsi pois?
En, enkä koskaan tule olemaankaan.
Millaisissa ryysyissä kuljit alholistina?
Sinä iltana, kun jännittyneenä alkoholistina astuin AA-palaveripaikan ovesta sisään, minulla oli hieno vaaleanruskea ulkoilupusero, jossa oli kuluneet samettiset hihansuut ja rikkinäinen vuori. Kirppistavaraa. Tänään kun raitistuneena alkoholistina liikun ihmisten joukossa, pukeudun tilanteen mukaan joko arkisesti tai juhlavasti.
Mistä sait tiedon ja idean kirjoittaa päihdelinkkiin?
Ensimmäiset asiat ensiksi
Sattumalta ja olinhan juova alkoholisti joka haki tietoa asioista sekä vertaistukea kun meinasi järki ja henki lähteä.
Mikä ihme saa Lomapuiston kirjoittelemaan jatkuvasti ja neuroottisesti AA-jutuista sekä mainostamaan juopoille tappavaa kemikaalia? Harva siellä ryhmässä oikeesti raitustuu pysyvästi ja kopit on täynnä mitä merkillisempää sakkia. Ja on tullut kyllä vierailtua useassakin eri ryhmässä monta kertaa.
Raitistumiskokemus.
Kyllä siihen porukkaan saat liittyäkin vierailun sijaan, ja yksi raitistumiskokemus lisää antaisi uskoa ja toivoa vielä kärsiville alkoholisteille. On paljon ihmisiä, joita ei mielellään muualle päästetä, on siis mahtavaa, että sillä merkillisemmälläkin sakilla on paikka, josta ei tyrkitä pois.
Oletko juopotellut Afrikassa?
No nyt tuli helppo kysymys.
Juopotteluajoista ei aina voi ihan varma olla missä on tullut käytyä, alkoholi kun aiheuttaa muistikatkoja. Mutta tuosta olen varma, Afrikkaan asti en ole ikinä päässyt. En siis ole voinut siellä juopotellakaan.
Koska aihe varmaan voi olla merkittävä, niin kysytään sitten edelleen.
Jos nyt matkustaisit Afrikkaan, niin uskaltautuisitko maistamaan paikallisia alkoholijuomia? (luulen että minä en)
