Voi Rodja… Enpä oikein tiedä mitä sanoa… Kuulostaisi siltä että olet masentunut. Oletko harkinnut terapeutin luona käymistä? Tiedän, se on työlästä, masentuneena kun ei jaksaisi nousta edes sängystä. Mutta se ilman muuta kannattaisi. Omat kokemukset ovat niin päinvastaiset, kuin olla voi. Juovana olin masentunut ja join kaikkiin tunteisiin tai silloin kun ei tuntunut miltään. Ja lopulta kännissäkään ei mikään tuntunut miltään… Voisit ottaa yhteyttä (käsittääkseni onnistuu aluksi ihan puhelimitsekin, oikaiskaa jos olen väärässä) vaikka A-klinikkaan? Kyllä siellä osataan neuvoa, miten jatkaa eteenpäin. Minä en osaa neuvoa. En voi muuta, kuin toivoa, että Sinäkin löydät auringon ja tunteet elämääsi. Ei ne asiat juomallakaan parane.
Ach, tuollainen masennusvaihekin kuuluu monilla raitistumis-kuvioon. Sellanen “tätäkö tää nyt vaan on” -vaihe.
Se iskee usein jossain 3-6 kuukauden vaiheilla, mutta sekin menee ohi.
Keinoja voisi olla moniakin; vaikkapa edellä ehdotettu terapia, vertaistukeen nojautuminen, uusi harrastus yms. yms.
Ah, jaaaa sexuaalisuus?! No kas, alkoholihan naisilla kohottaa testosteronin määrää (parta kasvaa ja ääni mörisee, hehee), ja testosteroni myös lisää seksuaalista halukkuuutta. Myös alkohohin estoja laukaiseva vaikutus boostaa halun nousemista.
Mutta voih, samalla tuntoaisti tylsistyy ja kosketusherkkyys vähenee, orgasmi vaikeutuu tai tulee mahdottomaksi.
Liiallinen alkoholi ei totta vieköön myöskään ole kauneudenhoitoaine. If you drink like a man, you will look like a man.
Kohtuullisina, siis pieninä annoksina alkoholi voi tiemmä kuitenkin olla ihan hyvä lemmenjuoma, mutta mehän emme osaa kohtuudella ottaa, joten pärjäämme ilmankin.
¤ Mä mietin usein et’ missä sen teen
valitsen junan tai lentokoneen… ¤
Kiitos Ketostix! Uskalsihan joku puhua asiasta! Se, hassua kyllä, kuitenkin kuuluu melko erottamattomana osana ihmisyyteen… En ole tuota testosteronijuttua osannut ennen ajatellakaan noin, mutta kieltämättä olen huomannut olevani nykyään myös naisellisempi. Aika miellyttävä tunne… Eikä enää tule edes mieleen se, että jos ottais pikkusen, niin olis vielä paremmat väristykset…kun ei niin ei. Jos ottais pikkusen, niin samantien sais unohtaa kaikki makuukammarihommat.
Mut kaipa tää aihe pitää nyt unohtaa, jos se kerran on kiellettyjen (nolojen?) puheenaiheiden listalla, kiitos toisen kerran asiallisesta vastauksesta! Mukavaa jatkoa!
Ei ollut yhtään nolo eikä kielletty aihe. Ihan hyvä että tuoreita aiheita nousee esiin, joita ei vielä ole niin paljon käsitelty. Ne vakioaiheet kun kiertää kuitenkin non stoppina foorumilla jatkuvasti.
Vähän ihmettelin kun kuitenkin melko paljon näitä sivuja selanneena en ole vielä kyseiseen aiheeseen törmännyt, vaikka se todella (toistan itseäni) kuuluu ihmisyyteen melko olennaisena osana… Mielelläni siitä edelleen keskustelen, siksi vain aattelin unohtaa aiheen, ettei muita häiritsisi. Aina olen ollut ärsyttävyyteen asti miellyttämishaluinen tyyppi, pitäis vissiin opetella siitä pikkuhiljaa eroon… Olenkin jo parisen kertaa osannut sanoa eriävän mielipiteeni!
Nyt lähen madonkaivuuseen ja kokeilemaan ongen kanssa iltasyöntiä ja sit saunaan hautumaan… Hyvää iltaa ja yötä kaikille!
Kiitos kannanotostasi, odotan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää kunhan on kauemmin alkottomuutta takana. Itse olen aina väsynyt ja haluton, asiaa ei auta että nyt näytän melkeinpä Tuksulta, olen onnellinen että mieheni kuitenkin haluaa minua vielä kaikesta huolimatta. Orgasmi tulee mutta vaatii kärsivällisyyttä mieheltä. Ihanaa saada taas yksi syy lisää katsoa tätä elämää eteenpäin ilman alkoholia jos on mahdollista saada parannusta myös seksuaalisuuden alueella.
Harmi että poistit viestisi, seksuaalisuus on niin tärkeä osa elämää että on hienoa saada siihen uutta näkökulmaa.
Huomenta. “Tätäkö tämä vain on (raittius)?” Juu, niin on, ihan tavallista elämää. Kun yllätyksekseni raitistuin aa-n avulla, niin elämä tietysti lähti hurjaan nousuun - krapula pikku hiljaa häipyi, työpaikka löytyi, enää ei ollut jatkuvasti mielessä “Heräsin aamulla, ja niin oli tämäkin päivä pilalla!” Ja tuntui että olen hurjaa vauhtia kiitävässä raketissa matkalla kohti paratiisia. Sitten kun vauhti parin kuukauden kuluttua rupesi hiipumaan ja ihan tavallisen elämän hankaluudet ja vastukset rupesivat tulemaan näkyviin, niin tuntui tietysti että eihän tästä mitään ihmeellistä tullutkaan, kun rupesi aikaisempi helvetti häipymään muistista. Onneksi en kuitenkaan lähtenyt kokeilemaan paluuta. Nyt yritän sopeutua tähän ihan tavalliseen elämään. Ja yritän parantaa elämänlaatua esimerkiksi aa-ohjelman avulla. Kait minä joskus sinne Paratiisiinkin pääsen, jos joskus uskoon hurahdan.
Ihan pakko laittaa tämä videolinkki tähän seksuaalisuus keskusteluun… Dead Kennedyn biisihän tämä on, mutta tässä on kyllä naisten esittämänäkin vissi totuus: youtube.com/watch?v=9u-Kge4hv_s Too drunk to Fuck
Näin sinkkunäkökulmasta juovana aikana seksiseuraa sai ehkä useammin, mutta useimmin siitä ei tullut mitään. Nyt raittiina oon ottanu ihan straight edge linjan, eli ei päihteitä, eikä satunnaisia seksisuhteita. Yhtä itsetuhoisia molemmat. Toivossa elän, että vielä joskus löytyisi sellainen kunnollinen kumppani, jonka kanssa senkin asian voisi jakaa, nykyisellään kaiken maailman baareista mukaan vonkaavat yhdenyön toivot ei houkuttele.
Summa summarum. Raittius on tehnyt minusta ainakin nirsomman :mrgreen:
Ehdit jo poistaa viestin, johon kaipasit kommentteja, joten vaikea kommentoida - tosin luulen, että ei minulla olisi siihen ollut sanottavaakaan, taisi mennä sille elämän osa-alueelle josta en edes virtuaaliseurassa koe mukavaksi keskustella (mutta en paheksu tietenkään muiden keskustelua .
Aika monet - minä mukaan lukien - taitavat olla nyt lomalla ja kuka missäkin reissussa, joten hissuksiin näitä kommentteja ylipäätään tulee, ei siitä kannata harmistua. Minäkin olen nyt vain tänään käymässä kaupungissa, mökillä netti pätkii sen verran pahasti että ei useinkaan tule etsittyä paikkaa, jossa olisi riittävä kuuluvuus (tuntuu vielä mokoma vaihtelevan päivästä toiseen, se oikea paikka).
Minä olen tällä palstalla pyörinyt melkein koko raitisteluaikana, muutamaa alkupäivää lukuunottamatta, eli noin viisi kuukautta. Jo siinä ajassakin huomaa, että on paljon asioita joista ei tiedä, ja tuntuu että on parempi olla sanomatta mitään. Välillä taas tulee miettineeksi, kuinka paljon tulee toistaneeksi itseään - uusia lopettajia tulee, ja sitten voi itselle tulla ajatus että ei enää halua toisaa itseään (jossain toisessa ketjussa/yhteydessä olen jo vastaavia sanonut), ja sitten vain jää kommentoimatta. Tietty pitäisi muistaa, että ei se myötätunto jota lukija tuntee, välity kirjoittajalle ilman että sen sanoo.
Hyvää kesänjatkoa, kadehdin yllä mustikanpoimimisenergiaasi! Minä jaksan sieniä paremmin ja olen sienenpoimintaan ihan koukussa, mustikat eivät purkkiin päädy vaan suoraan suuhun…
Joo eiköhän tämä ole sitä masennusta. Käyn A-klinikalla juttelemassa ja sen lisäksi psykiatrisella poliklinikalla. Syön kolmenlaisia lääkkeitä, jotka turruttavat kaikki aistit. Ehkä vika on siinä.
Vaikka kaikki onkin tasaisen harmaata, olen joka päivä hyvillä mielin, kun ajattelen päätöstäni olla juomatta.
Pikavastausta näin kännykän välityksellä… Onpas nyt tullutkin paljon viestejä, kiitos niistä jokaisesta! Metsätähdelle kiitos hyvästä pointista, tajusin sen itsekin viestin lähetettyäni…enhän itsekään ole koko aikaa koneen ääressä… Olin vissiin jotenkin hieman yliherkällä päällä eilen… Ja Rodja, varmasti häiritsisi! Mutta minulla on siinä mielessä onnellinen tilanne, ettei miehenikään juo. Vastaan myöhemmin tarkemmin, nyt ei kerkiä… Miehellä alkoi yllättäen loma joten varmaan en juurikaan tule viettämään aikaa koneella. Palaan ajan kanssa asiaan kun ehdin! Ihanaa raitista iltaa kaikille!
Heips! Tosta seksiasiasta tuli mieleeni Juhani Seppäsen kirjasta ihan sivulauseena jotenkin näin: krapulaiset kohdistumattomat seksuaaliset halut ovat hävinneet. Näin itsekin koin, ne tunteet ovat varmasti jokaiselle tuttuja.Ja seksielämä on mielestäni paljon mukavampaa, aidompaa ja parempaa selvinpäin, ehkä hiukan harvemmin, mutta laadukaampana.Siis 30v aviossa saman miehen kanssa, eihän se nytr maailman lennokkaimpaa ole, mutta mukavaa perusseksiä.
Joo kesällä on varmaan kaiken kaikkiaan täälläkin hiljaisempaa. Ja lukijoitahan on paljon enemmän kuin kirjoittajia. Eli levikki on kuitenkin vissiin aika iso, vaikkei palautetta yleisöltä niin paljon tulisikaan
Muutamaan ketjussasi olleeseen asiaan kommentti eli tuosta seksistä ja alkoholista puhuminen selvin päin (!) lienee varsin vaikeaa. Myös nimettömänä. Alkoholi liiallisessa määrin sotkee aivan varmasti myös seksin. Sekoiltua tulee enemmän ja tehtyä kaikenlaista, mitä ei ehkä selvänä tekisi. Kokonaisuudessaan olen sitä mieltä, että jos on itsensä kanssa sinut ja on toimiva parisuhde, niin seksistäkin päästään yksimielisyyteen. Sinkuilla taas satunnaiset suhteet ja sekoilut voivat alkotta jäädä vähemmälle. Jos seksiin(kin) on yleensä liittynyt alkoholi, niin pitäähän sitäkin opetella uudestaan selvin päin, eikö!
Toinen asia on tuo, että kun se alkottomuuden alkuhuuma menee ohi, niin joutuu toteamaan, että elämä on suurimmalta osin tavallista arkea ja tylsiä ja ikäviä sattuu aina. Mutta - on helpompi selvittää asioita ja hoitaa perusjutut, kun on selvin päin. Itselle masennuslääkitys oli ja on ehdoton apu, kuten myös a-klinikka ja terapia. Rodjalle vaan vahvistusta siihen, että kannattaa kokeilla masennuslääkettä. Ei ne ole mitään ihmeellisiä onnellisuuspillereitä, mutta jos aivoissa on selvästi serotoniinin puutetta, niin auttavat. Leikkaavat kyllä ääripään tunteita, mutta parempi niin, kuin masennus ja ahdistus. Kaikkihan eivät näistä lääkkeistä edes hyödy. Ja alkoholin kanssa eivät toimi.
Jahas, ehdinkin vastailemaan aiemmin, kuin luulinkaan. Mieheni työt ovat sellaisia, että lomallakin saattaa joutua yllättäen hommiin ja niin kävi nytkin. Saan siis nauttia omasta seurastani vielä tämän päivän ja huomisenkin… Mutta asiaan.
Uskoisinpa, että se väsymys ja haluttomuuskin katoavat ajan myötä… Ja kylläpä se Tuksumaisuuskin katoaa, ainakin multa hävis pöhötys ajan kanssa, painoa on toki vielä liikaa, mutta sen kanssa olen jo tottunut elämään ja vissiin tuo mieskin on… Minulle on tullut yllätyksenä, että mies todella haluaa minua!! Ennen se olin aina minä, joka vonkasin. Ja kun olin selvinpäin, mies olisi halunnut seksiä, mutta minä en. Kuinka ääliö täytyy olla, ettei tajua mikä tuossa kuviossa oli pielessä??? Odota rauhassa ajan kanssa ja nauti miehesi kärsivällisyydestä… Mulla parannus entiseen on ollut radikaali, kuten (poistetussa) viestissä sanoinkin, en ollut saanut orgasmia vuosiin ja nyt olen…jos minulla meni näin, niin miksipä ei muillakin menisi!
Tuo on kyllä totta!! Aikuiset ihmiset ihan oikeesti hihittelevät seksijutuille, kuin varhaisteinit konsanaan… Onhan se kyllä pikkuisen salaista ja jännää puuhaa, joten mikäs siinä, jatkakaamme hihittelyä. Sehän on mukava asia, kun ihmiset ovat iloisia…
Niinpä se on. Mutta, omia kokemuksiani taas, minä olen oppinut nauttimaan tavallisesta arjesta ihan eri tavalla kuin ennen! Jotenkin olen aina pääsääntöisesti paremmalla tuulella kuin ennen ja se levottomuus (koska seuraavan kerran saan juoda…) on poissa. Toivon Rodjankin (ja tietysti kaikkien muittenkin!) löytävän ilon ihan tavallisesta arjesta!
Hieno linja Sinulla! Ja toivon todella, että sen oikean, kunnollisen löytäisit! Enpä tiedä, missä sillan alla itse majailisin jos miestäni ei olisi… Hän se on minut pinnalla pitänyt kaikki nämä vuodet.
Mukava kun juttelet kanssani sitten muista asioista Metsätähti! On asioita, joista minäkään en halua puhua tai kirjoittaa kenellekään, mutta nuo sänkykammarijutskat mietityttivät ihan suoraan alkoholismiin rinnastettuina. Muitten tekniikoista ja ynnämuista yksityiskohdista en ole kiinnostunut, en sentään ole (kovinkaan :mrgreen: ) pervo… Mustikanpoiminta oli (ja on) mulle lähinnä pakkotyötä…niitä on pakko poimia, jos niitä meinaa talvella syödä. Ja minähän meinaan! Jos joskus saan taas tän ruokavalioni taas oikeille raiteille… Sienten keruu taas on silkkaa nautintoa… Sisko ja äippä ovat samassa koukussa, yksi vuosi laskimme, että olemme keränneet yli viittäkymmentä eri lajia! Ja uusia opetellaan, kun semmoisia löydetään. Ja pakastimet on täynnä ylivuotisia…pitäis vissiin oikeesti tänä vuonna ruveta myymään niitä, keräämättäkään ei voi olla. Ihanaa kun tulee syksy!!
Hienoa, että jaksat kuitenkin olla hyvilläsi edes jostain! Ja tuo ei mikään ihan pieni ilon syy olekaan!
Ja kännissä ne seksihalut suuntautuivat suunnilleen kaikkeen mikä liikkui… Onni oli matkassa, etten miestäni pettänyt, tai mitä nyt pettämisenä pidetään…en siis kuitenkaan mennyt kenenkään vieraan kanssa sänkyyn. Muuta säätöä kyllä oli männävuosina enemmänkin, mutta ne tunnustin ja olen saanut anteeksi. Puhelimen ja netin välityksellä tuli mentyä pidemmällekin ja voi luoja keitten kaikkien kanssa… Eipä siihen paljoa tarvinnut houkutella…ja nyt hävettää kun näkee tuttuja… Mut eipä kukaan ole tullut livenä ehdottelemaan, onneksi!! Meillä seksiä on nyt useammin kuin ennen, ja laadukkaampaa! En ole koskaan tajunnut, että se voi tuntua niin hienolta! No, mitäs kun sumussa elää… Monet kehuvat krapulapanoa hyväksi, ei kyllä voita raitista panoa millään mittarilla mitattuna, sanon minä!
Niin, tosiaan bileissä sitä kyllä kännissä höpöteltiin kaikki asiat! Mutta selvinpäin ei näitä juttuja juuri tule otettua puheeksi… No, yhdelle parhaista ystävistäni kerroin tietyllä äänenpainotuksella, että raittiuden myötä kaikki elämän osa-alueet ovat muuttuneet paremmiksi ja juteltiin asiasta jonkin aikaa. Ihan mukavaa oli se. Meillä monesti harrastettiin seksiä (ei se mies aina kieltäytynyt…) kun minä olin humalassa. Tyhmää touhua, myönnän nyt. Nykyään olen sinut itseni kanssa, ennen en ollut… Ja parisuhde on paremmassa kuosissa kuin vuosiin. Olen yllättänyt itsenikin rohkeudellani! Olen opettanut miehelleni joitakin juttuja ja hän tosiaan haluaa oppia!! Onhan se hyvä, reilut 14 vuotta yhdessä olleena, viimein opetella miten seksistä nautitaan… No, kaikki eivät taida sitäkään oppia koskaan. Häveliäisyys roskiin ja hommiin, jos on oma, luotettava kumppani “käytössä”! Hyvä siitä tulee! On sitä paskempiakin tutkimusretkiä tullut tehtyä, kuin itseensä ja toiseen lähemmin tutustuminen…
Kiitos kaikille vastanneille ja oikein hienoa ja raitista päivää!
Tänään on ollut koko päivän kummallinen olo. Jotenkin kurkkua kuristaa hieman, huonoa oloa pukkaa ja tuntuu niinkuin paniikkikohtaus hiippailisi ihan nurkan takana… Sellaista ei ole tullut vielä kertaakaan selvinpäinoloaikana ja lievän ahdistuksen olen saanut hoideltua pois ihan ajattelemalla. Krapulassa ei ollut mitään yrittämistäkään! Se paniikki iski kuin murskauskuula, siinähän sitä sit sai juosta ympyrää muutaman päivän. En käsitä, mikä tämän olon nyt tekee. Jotenkin semmonen tosi inhottava fiilis, tekis mieli vittuilla ystäville heidän juomisestaan, mut en ole viitsinyt, haluan kuitenkin pitää heidät ystävinäni edelleen…eikä se tietysti minulle kuulukaan. Onkohan hormoonit taas jotenkin viturallaan… Hermostuttaa, ärsyttää ja itkettää kaikki! Ja toisaalta taas välillä naurattaa ihan kummalliset jutut. Hulluksiko olen tulossa???
Ja nyt, Rakas Päiväkirja, eilisen kummallinen olo on tiessään! Nyt on pikemminkin tosi hyvä fiilis, melko mystistä… Mutta mielummin tietysti näin. Saamattomuus ja laiskuus tuntuu olevan ennallaan, mutta nyt ajattelin pakottaa itseni tuonne kasvimaalle, ennenkuin kasviparkani hukkuvat rikkaruohoihin… Pakotan!! Perse ylös penkistä, kengät jalkaan ja pihalle, ihminen!! No menen, menen… Ja siis nyt, ihan oikeesti menen. Hienoa päivää kaikille toivottaa laiskiainen nimeltä UE…
Pakurivissyn teen niin, että keitän pakurijauheesta ensin teetä (reilu litra vettä ja pari teelusikallista jauhetta, sitä keitellään vähintään vartti, nämä tiedätkin varmaan…), kuitenkin niin, että valmista teetä on suunnilleen litra. Jäähdytän sen, ja siivilöin sen kahteen litran pulloon ja täytän pullot sitruunavissyllä. Sitten pullot jääkaappiin. Kyllä on muuten hyvää kesäjuomaa! Siihen pakuriteen sekaanhan voisi laittaa vaikkapa mustaviinimarjan tai vadelmanlehtiäkin mausteeksi… Kyllä siitä hyvää saa!
Mainitsit, että Sinulla ei ole ystäviä, eikä läheisiä, joille puhua ongelmastasi. No, ystäviä saatat löytää vaikkapa täältä! Tässä yksi tarjokas, jos kelpaan… Mulle voit aina kirjoitella, vastailen kun vain suinkin koneella käyn, ja käynhän minä, joskus lähes asun tässä…
Mullakin juominen haittasi karppailua melko lailla. Nyt ei sitä haittaa enää ole, mutta olen jotenkin muuten lösähtänyt täysin ruokavalioni suhteen…noh, juomavaliopuoli sentään on pysynyt hallinnassa! Yritän kyllä joskus myöhemmin karppailua uudelleen, se olotila mikä siitä tulee on kuitenkin niin ihana! Ja sain kuin sainkin mentyä sinne kasvimaalle ja nyt se on kokonaan kitketty! Hyvä minä! Olen kyllä muutoin ihan oikeesti lahjakkaan laiska ihminen…
Olet ilmeisesti harkitsemassa juomisen lopettamista, et kai muuten täällä kirjoittelisi…? Kerro ihmeellä enemmän tilanteestasi, meitä on täällä monta, jotka haluavat kuulla ja auttaa!
Mukavaa päivänjatkoa Sinulle toivottelee (ei tänään niin laiska) UE.