Ollos hyvä vaan! Oikein tutulta kuulostaa edelleen…tai siis taas. Minäkin yritin hammasta purren olla selvinpäin, mutta aina retkahdin, viimeistään kolmen viikon jälkeen. Tämän vuoden tammikuussa, viimeisen juomiskerran jälkeen tuli jonkinlainen valaistuminen. Tajusin yhtäkkiä kirkkaasti, että juominen ei todellakaan ole kaiken sen kärsimisen arvoista. Tajusin, että jos jatkan samalla tiellä, menetän kaiken ja lopulta juon itseni varhaiseen hautaan. Juomiseni oli ennen viimeistä kertaa vähentynyt spontaanisti muutaman viikon välein tapahtuvaksi, ja viimeisen kerran jälkeen oivalsin, että enhän minä oikeasti tarvitse tuota myrkkyä mihinkään. Elämässäni on suunnilleen joka ikinen asia muuttunut paremmaksi juomisen lopettamisen jälkeen. Suosittelen! Kohtuullisuutta olen pikkuhiljaa oppimassa myös, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin… 
Ainoastaan alkoholin suhteen pidän nollalinjan, muussa ei lipsuminen niin haittaa. Ja olen oppinut jopa senkin, että jos joskus repsahdan syömään, niin se ei ole maailmanloppu. Sen jälkeen voi aivan hyvin jatkaa terveellistä syömistä. Kun alkoholi ei ole sekoittamassa kaikkea jatkuvasti, niin on jotenkin helpompaa hallita itseänsä, se tuntuu ihanalta!
Jos raitis elämä tuntuu kiehtovalta ajatukselta, niin ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan! Käytännössähän se kuulostaa helpolta. Raittiina pysyy, kun ei juo alkoholia. Mutta kaikkihan me tiedämme, ettei se ihan niin yksinkertaista ole. Raitis elämäntapa pitää sisäistää. Minulle muutos on ollut niin radikaali ja ihana, että tämä on ollut melkolailla helppoa, mutta toisilla kestää kauemmin löytää se ilo normaalista alkottomasta arjesta. Itse olen mm. opettelemalla opetellut pois itsensäpalkitsemismallista. Aina ennen, kun sain jonkun työlään (tai pienemmänkin…) projektin tehtyä, palkitsin itseni kaljalla. Nyt minulle riittää se, että voitin itseni (laiskuuteni) ja se tehty työ riittää itsessään palkinnoksi. Tänään olen ylpeä ja iloinen aikaansaannoksistani kasvimaan kimpussa! Eikä ollenkaan tule mieleen, että sen kunniaksi pitäisi sumentaa päänsä.
Täältä löytyy niin monen sortin lopettajia, että löydät tarvitsemaasi tukea varmasti. Noista ystävistä ja läheisistä. Oletko aivan varma, ettei tukea ja ymmärrystä heruisi? Ovatko he nähneet ja tienneet sinun juovan paljon? Jos ovat, niin he melko varmasti ovat aavistaneet, että olet ongelmissa aineen kanssa. Voisit kokeilla ottaa aiheen puheeksi jotain kiertokautta, kerrot vaikka jostain tutuntutusta, joka lopetti juomisen kun ei enää hallinnut sitä. Voisit itsekin varovasti ilmaista kiinnostuneesi asiasta. Silloin kuulisit heidän itsensä sanomina heidän mielipiteensä. Jos he eivät asiaa todellakaan ymmärrä (ovat kenties itse samassa jamassa…?), niin täältä löytyy ymmärrystä. Ja monillehan on suurena apuna AA. Jos lähelläsi kokoontuu ryhmiä, niin sitäkin kannattaa ilmanmuuta kokeilla! Kaikki saatavilla oleva apu kannattaa ottaa vastaan.
Minulle lopettamispäätös, luovuttaminen, oli suuri helpotus. Enää ei tarvitse taistella sitä pirua vastaan turhia taisteluita, mitkä hävisin aina. Luovuttamalla tuli voittajafiilis! Toivottavasti Sinäkin löydät saman!
Joku joskus täällä jossain sanoi, että meidänhän pitäisi olla kiitollisia alkoholismistamme ja siitä selviytymisestä, ei “tavikset” osaa arvostaa perusarkea ollenkaan niin paljon kuin me…
Suvussa on taipumus vahvana, äitini pääsi eroon ennen varsinaista sairastumista ja isäni oli tuurijuoppo, isovanhemmista oli kolme alkoholisteja yms… Joten ihmekös tuo. Ihanaa on se, että olemme siskon kanssa nyt samalla viivalla. Puhumme paljon puhelimessa ja siinä samalla tulee tietysti tutustuttuakin (kauhea sana 
) paremmin, olen muutoinkin tutustunut siskooni vasta aikuisena, hän kun on minua kymmenen vuotta vanhempi ja meni naimisiinkin minun ollessani yhdeksänvuotias. Hyvää vertaistukea annamme toisillemme.
). Vähän vaikea selittää…olen edelleen yhtä paljon yksin kuin juovana aikana, mutta enää en ole niin yksinäinen. Enkä osaa sanoa, mistä se johtuu. Jos sen tietäisin, kertoisin toki heti!
Lomalla on tosiaan hyvää aikaa ryystää vaikka teetä ja aloitella pikkuhiljaa tutustuminen ihmiseen nimeltä Selvä Anonym! 
Mä tykkään yli kaiken kirjaimilla ja sanoilla leikkimisestä; anagrammeista ja palindromeista. Voisi taas ehtiessä miettiä joskus palindromejakin…