Kiitos @Sarvikuoma, sanasi helpottivat.
Ehkä on tosiaan parempi jos perun tällä kertaa ja voihan sitä joskus myöhemmin vaikka talvella sopia uudet treffit kun olen jo päässyt pidemmälle eikä houkutus ole niin suuri.
Nyt on niin vähän raittuitta takana että pelkään houkutuksen vievän mennessään. Tilanne ei olisi niin paha jos porukkaa olisi enemmän, silloin juojat saisivat toisistaan seuraa ja yksi juomatonkin varmaan menisi mukana. Juuri tälläinen kahdenkeskinen illanvietto tuntuu pahemmalta, koska tiedän että ystäväni haluaa juuri että voisimme yhdessä parantaa maailmaa ja jutella murheet viinin äärellä.
En tiedä kuulostaako tämä ihan tyhmältä, mutta toivottavasti saat ajatuksesta kiinni mitä tarkoitin.
Saan minä oikein hyvin ajatuksestasi kiinni. Sitten, tuossa on sekin puoli, että nyt sinä voit halutessasi valita vähän paremman hetken juomattomuudestasi kertomiseen sille kaverillesi. Tarkoitan, että tällainen hetki kun joku illanvietto on jo sovittu, voi olla vähän vaikea kun siinä tulee se kaverin pettyminenkin mukaan kuvioihin jne. Minulla on yksi aika iso vanhojen kavereiden whatsupp-ryhmä, niin joskus laitoin sinne viestiä että tuli muuten 100 päivää tipatonta juuri täyteen… Niin siinä oli juuri se, että valitsin itse hetken kertomiseen, ja nyt sitten vaikka mitä juominkeja tulee, niin se on jo valmiiksi pohjustettu että minä en viinaan koske.
Juuri tämä @Sarvikuoma. Haluan nimenomaan kertoa itse sitten kun olen ollut tarpeeksi kauan juomatta. Kiusallista olisi sanoa siitä silloin kun ollaan jo sovittu viinittelystä ja toinen tulee tuliaisviinit kainalossa kylään. Hetki ei ole silloin oikea.
Nyt viimein uskaltauduin varaamaan ajan ensiviikolle hammaslääkäriin.
10-vuoden viininjuonti ei ole tehnyt hampaille hyvää ja hammaslääkäriä olen vältellyt koska en ole voinut pestä edes hampaita välillä. Jokapäiväinen juominen herkisti kurkkuani niin että hampaiden pesu sai aikaan oksennuksen.
Nyt olen voinut taas pestä hampaani säännöllisesti ja se on tuonut iloa, miten voikaan näin arkisesta asiasta olla iloinen.
Aika usein jäi ne hampaat tosiaan putsaamatta myös itselläni iltaisin ja joskus jopa aamuisin, kun oli niin kova kiire olla kännissä, taikka niin pahasti darrassa, että ei suun terveys voinut vähempää kiinnostaa.
Eikä se jatkuva muun kuin veden juominen tietenkään asiaa auttanut.
Nyt olen sitten ajatellut, että jos tulee vastaan vaikkapa jotain kallista hammasremonttia ja sen myötä haastetta miettiä, että kuinkas se rahoitetaan: niin siinähän minulle on puuhaa ja uutta tavoitetta, joka on jotain aivan muuta kuin juominen.
Mikäs sen parempaa, kuin laittaa aikaa ja energiaansa oman terveyden eteen juomisen sijasta.
Tuo on kyllä niin totta @Setämies. Rahaa jää oikeesti tärkeisiin asioihin.
Itselläni rahaa meni juomiseen noin 600€/kk.
Aiemmin vaan sivuutin koko asian enkä halunnut edes tietää miten paljon rahaa kului.
Nyt olen laskeskellut ja ollut yllättynyt että millä ihmeellä olen rahoittanut kaiken juomisen?
Jotenkin tuo rahan säästyminen motivoi minua kovasti. On rahaa tehdä kaikkea mukavaa ja ennenkaikkea huolehtia terveydestä.
Eilen oli huono päivä. Kohta kolme viikkoa raittiina mutta eilen ensimmäistä kertaa tuli mieleen käydä ostamassa hyvä viinipullo.
Toisaalta järki sanoi että ei ole hyvä idea mutta oma mieli jotenkin yritti maanitella että kai sitä nyt yhden pullon voi juoda. Kova kamppailu käytiin mielen kanssa ja päädyin kuitenkin olla ostamatta. Ilta meni ärtyisästi.
Aamulla kun heräsin uuteen päivään, oli fiilis jo ihan eri. Elämä hymyili ja tuntui hyvältä etten poikennutkaan alkon kautta.
Minulla näköjään haasteita juuri nuo huonot hetket, ne olen aikaisemmin hoitanut viinillä. Täytyy opetella käsittelemään ne ilman viiniä.
Tuommoiset voitot antaa voimaa jatkaa eteenpäin. Kyllä sitä vaan on niin paljon mukavampi herätä uuteen päivään kun ei ole illalla juonut alkoholia
Tuo on kyllä niin totta, ei ole mukava herätä krapulassa. Onneksi tein viisaan päätöksen.
Usein se menee niin, että mitkä tahansa tunne-elämän liikahdukset tai elämän sattumukset aiheuttavat halun juoda. Kun juopothan ovat aika lailla kaikissa mielentiloissa tottuneet juomaan, ja juominen on ollut tapa reagoida oikeastaan mihin tahansa. Niinkinpäin voi käydä, että huonon hetken sijaan onkin hyvä hetki, niin tulee siinä kepeässä mielentilassa ajatus, että nytpä voisin korkata ihan vaan sen kunniaksi kun on niin hyvä olo. Pitääkin muistaa, että oli tilanne mikä hyvänsä, niin juomattomuuden täytyy olla ihan ykkösasia koko elämässä, koska sen varaan sitten rakentuu kaikki muu hyvä.
Hienoa että selvisit eilisestä! Jokainen tuollainen kamppailu on oppimiskokemus, jossa opetat aivojasi toimimaan uudella tavalla. Sehän on selvää, että vuosien juomisen jälkeen niitä mielitekoja vaan tulee, koska aivot ovat niin tottuneet alkoholin läsnäoloon.
Mieli maanittelee juuri noin, että voi kai sitä yhden pullon… Niissä tilanteissa yritän selittää itselleni, että ei se ole vain se yksi pullo tai yksi ilta, vaan että siitä luultavasti taas lähtee uusi juomisputki mikä voi kestää vaikka kuukauden, tai vuoden jne.
Näinhän se on @Sarvikuoma, täytyy opetella käsittelemään ilot ja surut ilman sitä alkoholia. Siinä riittääkin hetkeksi opeteltavaa kun on niin pitkään tullut käytettyä alkoa aina kaikkiin tilanteisiin.
Se on totta ettei se yksi viinipullo jäisi sitten siihen yhteen. Seuraavana päivänä hakisin sitten lisää.
Onneksi olin sen verta viisas että sain puhuttua itselleni järkeä. En enää ikinä halua saada sitä kovaa vatsakipua(haimatulehdusta?).
Se pitää myös yrittää takoa kaaliin (ja tarkoitan toki nyt myös itseäni) että se juomisen himo menee AINA ohi viimeistään seuraavaan aamuun mennessä. Minullakin kun oli eilen oikein harvinaisen vaikea päivä ja juominen oli mielessä, niin ei tässä tänään enää muuta ole tehnyt mieli kuin jaffaa ja kahvia.
Minullakin meni yön aikana kaikki halu juomiseen ohi. Ehkä tämä hyvä muistaa ensikerralla, että kun himo iskee niin odottaa rauhassa seuraavaan päivään niin ajatus voi olla sitten paljon kirkkaampi.
Niinpä vain päivän kerrallaan. Ja jopa hetki kerrallaan.
Minulla on nyt jotain muuta ongelmaa johon käytän tuota mantraa että en tee mitään tänään, en selvittele asioita tänään, odotan huomiseen. Kiitos taas tämän päihdelinkin, tulin tänne lukemaan ja ajtukset kirkastuivat ettei minun tarvi tänään päättää yhtään mitään, kun en kykene päättämään muusta kuin että olen raittiina, se on tärkein, edelleen, yhä vain.
Tänään kuuluisa lauantai joka minulle on pahin miina ollut aina.
Silloin on totuttu vetämään sellaiset lärvätsalot, ettei illasta tarvitse muistaa mitään ja varmaan jossain tapauksissa hyvä ettei muistakkaan.
Pikku sellaista ahdistusta ja masennusta on kyllä ilmassa tälläkin suunnalla mutta siitä kai selviää ajan kanssa.
Päivä kerrallaan täällä myös mennään kuten tuntuu muutkin menevän tsemppiä kaikille!
Hei @Nainen38, miten kävi illanistujaisisten kanssa, löysitkö verukkeen perua vai heittaydyitkö haasteeseen?
Hei @Raisumojito.
Meillä loppui juuri illanvietto. En kehdannut perua sitä. Sepitin kylläkin kaverille valheen että minulla on lääkekuuri menossa, etten voi siksi juoda. Meni täydestä.
Join siis 0,0% juomia ja ystäväni viiniä.
Pystyin olemaan koko illan juomatta mutta täytyy sanoa että tosi tiukkaa teki.
Välillä mentiin hampaita kiristellen, mutta onnistuin pitämään itseni kurissa.
Kun kaverillani oli nousuhumala niin olin ehkä hieman kateellinen, mutta myöhemmin illalla kun hänen puhe alkoi sammaltaa, niin tuntui hyvältä etten juonut itse. Ja minä en ole se jolla koskee huomenna päähän👍
Oletpa ollut rohkea ja selvisit. Itse olisin kyllä rohkeasti sanonut ettei oteta nyt kumpainenkaan, vietetään raittius ilta.
Luulenpa että sellaiset “ystävät” jäivät pois elämästäni joille olin ollut vain se paikka johon sai mennä ottaman kännin, ettei tarvinnut yksin ottaa. tai minä menin heidän luo vain sen takia että sai ottaa. En viettänyt iltoja kolmeen saakka selvien ihmisten kanssa.
Mutta hienoa että selvisit juomatta. se on eka askel, siitä se varmuus kehittyy ettei tarvi enää juoda.
Minulle tuli sellainen tunne ettei uutta iltaa välttämättä ole tulossa tai ainakin siihen voi mennä aikaa.
Kyllä se niin on että jotkut ovat vain sellaisia kavereita joidenka kanssa otetaan nimenomaan sitä kuppia.
Toisekseeni oivalsin että en pidä siitä että joudun katsomaan kun toinen örveltää.
Minusta tuntuu että illanvietto on kivaa jos molemmat on selvinpäin. Jos toinen vetää hirveet jurpelot niin kyllä se illankulku on ihan erilainen. Eikä silloin päästä samalle aaltopituudelle. Nyt en kyllä halua illanviettoja piiiiiitttkääään aikaan ellei kyse ole selvistä pippaloista.
Juuri kannoin ystävälleni mehua ja särkylääkettä yläkertaan. Ei paljon kateeks käy.