Onkin aikaa vierähtänyt sitten edellisen päivityksen. Huomenna, 24.07, on raittiuteni vuosipäivä. Kaksi vuotta raitista elämää tulee silloin täyteen ![]()
Kulunut vuosi on ollut hyvin raskas. Viime vuoden lopulla menetin rakkaan vanhuskoirani, reilu 16 yhteistä vuotta saimme yhdessä viettää, läpi elämän myrskyjen ja tyventen. Tästä ehti kulua vain 4 kk, kun jouduin sanomaan hyvästit sydämeni koiralle, koiralle jonka lähtöön en todellakaan ollut vielä valmis. Aika loppui aivan kesken, ja edelleen ei mene päivääkään etten muistele ja pyyhi kyyneliä rakasta koiraani ajatellen… ![]()
Elämässä on muutenkin ollut sarja muutoksia. On ollut omaa ja koirien sairastelua, muutto talosta jossa asuimme reilu 10 vuotta, uuteen kotiin kotiutumista ja opettelua, pettymyksiä koiraharrastus- ja kasvatusrintamalla ja vastapainona myös hienoja onnistumisia. Ajoittain olen tuntenut itseni masentuneeksi, tunne jonka menneiltä vuosilta varsin hyvin tunnistan. Kuitenkaan se syvin, toimintakyvyn ja kaiken ilon laamaava masennus, se ei ole onneksi saanut minua valtaansa. Ehkäpä siksi, että olen edelleen suojellut itseäni pysymällä erossa alkoholista.
Mieheni edelleen jatkaa juomistaan, asia joka minua harmittaa, ärsyttää, pelottaa (miehen terveyden puolesta), suututtaa ja saa kokemaan voimattomuutta. Kuitenkin olen sen ymmärtänyt, että minä en voi sille asialle mitään. Tavallaan se on myös helpotus, en ole vastuussa siitä, mitä juominen miehelleni aiheuttaa. Alkuaikojen toive siitä, että voisin esimerkkiä näyttämällä saada hänen juomisensa loppumaan, on kuollut. Hän on suoraan sanonut, että ei aio juomista lopettaa, se ei ole hänen toiveensa eikä koe sitä tarpeelliseksi.
Tämä toiveiden ristiriita on entisestään etäännyttänyt meitä toisistamme, mikä on surullista. Asiat kun voisivat olla niin eri tavalla, mutta… Parisuhdeterapiaa olemme suunnitelleet, ehkä sellainen aloitetaan tässä syksyn aikana ja katsotaan sitten, tuoko se uusia ajatuksia ja toimintamalleja tätä elämäämme parantamaan.
Kohti kolmatta raitista vuotta käännän katseeni, toivon sen olevan parempi kun mennyt toinen raittiusvuosi. Elämän ilot ja surut vaihtelevat ja etenkin jälkimmäiset tuntuvat kummasta kasautuvan, taitavat olla laumaeläimiä ne… Toivo paremmasta kuitenkin sydämessäni elää ja vielä on voimia tehdä toimiakin sen paremman eteen.
Pysytään raittiina! Voimia teidän jokaisen polulle ![]()