Minä taas säälin sinua Kenia.Luulen että olet oikeasti todella yksinäinen ihminen,jolla ei ole läheisiä ihmissuhteita kenenkään kanssa.Et todennäköisesti pysty luottamaan kehenkään,et edes itseesi.Olet hukassa ja etsit itseäsi ja identiteettiäsi.Itsetuntosi on nollassa ja sen takia yrität päteä edes jonkun silmissä(me plinkkiläiset) edes jollain keinoilla(uskomattomat tarinat).Läheisyyttä ja ihmiskontakteja taas haet merkityksettömästä seksistä,jonka jälkeen sinulla on vielä paljon pahempi olo.Oikeasti tarvitset apua, mutta luultavimmin et sitä kuitenkaan hae.Täältä et tarvitsemaasi apua saa, sillä ongelmasi vaativat psykiatrista hoitoa ja lääkitystä.Toki juomisen lopettamisesta on hyvä aloittaa.Toivon että päätät hakea apua ja uskaltaa aloittaa elämisen omana itsenäsi!
Jos luet uudelleen tämänpäiväisen kommenttini, niin ymmärrät kenties, etten arvostele sinua. Ihmettelen vain edelleenkin motiivejasi. Camille kiteytti asian hyvin:
En ymmärrä jauhamista motiiveista.Vieläkö se pitää sanoa:mä en osaa todellakaan sitten kirjoittaa kuten pitäisi ja niin että ihmisiä miellyttää.
Camille on mulla läheisiä ihmissuhteita,onneksi.Mutta he ovat puhelimen päässä.Joka päivä kolme parasta ystävääni soittavat ja ovat kyllä tietoisia tilanteestani.
Täällä on muutama ystävä,toisen kanssa käydään kuntokeskuksella ja toinen on sellainen joka soittaa vain yöllä ja kännissä.Tulee meille juomaan kaljojaan ja kertomaan huoliaan.Ei siinä mitään, kyllä mä kuuntelen.
Sitten on sellainen vanhempi nainen,seurakunta-ihmisiä jonka kanssa käydään tilaisuuksissa,kuten vappuna.Silloin oli hauskaa.
Nuo miehet uuh.En pysty ajattelemaan.Joku vikahan minussa on kun näin sotkeudun mitä kummallisimpiin kuvioihin.
Sanoivat ystävänikin kännyssä ettei kukaan enää pysy sinun perässä:(Mutta samalla jokainen sanoi etteivät hylkää ikinä,vaikka tapahtuisi mitä.On meillä ollut välirikkoja,kestäen max kaksi viikkoa.Sitten joku osapuolista soittaa ettei ystäviä ole koskaan liikaa ja pyytää anteeksi.
Tänään ihan varmasti pysyttelen kotona,kunhan käyn tupakkaa ostamassa.Hyvät kahvit ja televisiota.
Kyllä minunkin puolesta Kenia saa kirjotella, varsinkin kun kirjottelee lähinnä vain omiin ketjuihinsa. Saa kirjoitella Arkkitehtikin, vaikka hänen annosanalyysinsä ja huurteisten hehkuttelunsa joku voisi kokea hyvinkin häiritsevänä raitistumispyrkimyksille.
Ja kuten Dave totesi, on tällä palstalla paljon pahempaakin nähty aikojen saatossa, kuten vaikkapa toisten raitistumiskeinojen tarkoitushakuista mustamaalaamista ja toisten henkilökohtaista persoonaa kohtaan hyökkäämistä.
Haralbant,ei haittaa se porkkanajuttu.Ketostix sen pamautti.Ja mä tarkotin niillä mustalla ja pinkillä mun sauvoja jotka on yllättäen kateissa.
Outoa on kaiken keskellä just tuo,et mistä tää seksimania tulee.Kun tosiaan pentuna olin niin estoinen.Ja pelkäsin että jotain kamalaa vikaa mussa on seksuaalisuuden suhteen.Vieläkin noi miehet kysyy että miksi piilottelet rintojasi?No kun hävettää
Sitten kun ei juo,seksihalut saattaa olla tiessään.Mä en tiedä!Edelleen tarjoan sitä masennusta,mutta luulen kuuluvani siihen prosenttilukuun johon ei lääkkeet tehoa.Jotain pitää tehdä hyvä luoja sentään!
Ja se ,että olen kunnon kansalainen mutta yksin en selvii.Toisaalta aina oon lopettanu yksin.Nyt vaan tuntuu et onko tää se viimenen kerta.Ette voi kuvitella mikä ikävä lapsia.
Ei varmaankaan ihan kaukaa haettu ajatus, että olet masentunut. Omalla kohdallani kaikenlainen toipuminen alkoi siitä kun minulla todettiin keskivaikea depressio. Sain siihen lääkityksen ja esim. aivan yli rajojen ryöpsähtänyt seksuaalisuus tasoittui.
Humala on haavemaailma, jossa arvostelukyky ja moraali heikkenevät. Aiemmin sopimaton käyttäytyminen muuttuu sopivaksi. Rajat hyvän ja huonon, sallitun ja sopivan käytöksen välillä hämärtyy.
Sun pitää mennä hoitoon. Raittus ja muu hoito siihen päälle - ilman niitä sä et saa elämääsi raiteilleen.
Ihan jo peruasiat auttaa. Ole ilman viinaa. Liiku edes vähän. Nuku hyvin. Syö suhteellisen terveellisesti. Tapaa silloin tällöin jotain ihmistä, jonka seurassa sulla on hyvä olla… Jos näitä yksinkertaisia neuvoja toteuttaa, niin suuri osa ongelmista oikenee melkein kuin itsestään ajan kanssa.
Sitten kun menee vähän överiksi, niinkuin sulla on mennyt, niin sitten tarvitaan varmaan jo lääkäriäkin…
Ajan kanssa sun asiat selkenee ja alat olla enemmän näissä normaalimaailman realiteeteissa kiinni. Se ottaa aikaa… älä hätäile. Ei ne asiat ihan parissa päivässä selkene. Mutta kyllä se siitä, pikkuhiljaa.
Käy täällä juttelemassa jos siitä on sulle apua. Mutta mene ihmeessä kunnon hoitoon mahdollisimman pian.
Nukkuminen…voi kun saisi nukuttua sen muutaman vuorokauden.Oikeastaan jo kaksitoista tuntia riittäisi.Maailma näyttäisi ihan toiselle.Kello on vasta noin vähän…tulisikohan mitään leffaa.Täytyy katsoa telviksestä.Jos mä tästä selviin,selviin ihan mistä vaan!Sauna ja kahvia.
Ei sitä voi tietää miksi rankaisee itseään.Arvaa vain milaisia keskusteluja käyn pääni kanssa.,…ei se vastaus sieltä tule,yksinään.Tietysti piti soittaa äitille taas mutta se ei yllättäen hermostunut.Olen niin kahden tulen välissä vanhempienikin kanssa,toinen on siellä jossain ja toinen lapissa.
Onneksi nyt ei ole kuuma,täällä ukkosti.Voi laittautua nukkumaan koiran kanssa.Mut en saa kuitenkaan unta…kait se töytyy käydä vielä joessa.
Ei sitä voi tietää miksi rankaisee itseään.Arvaa vain milaisia keskusteluja käyn pääni kanssa.,…ei se vastaus sieltä tule,yksinään
Tuossa tekstissä kiteytyy sinun suurin ongelmasi. Siinä samassa piilee myös ratkaisu.
En minäkään yksinäni noita vastauksia löytänyt, vaikka melkein hulluuteen asti yritin. Olemmehan alkoholisteja, joiden sairas mieli ei voi kehittää terveitä ratkaisuja. Sen vuoksi tarvitsemme toisia ihmisiä.
Tänään et ole yksin. Mikäli koet olevasi, se on sinun valintasi.
Riideltiin ystävän kanssa kunnolla.Kumpikin on kyllästynyt toiseen taas vaihteeksi ja sovittiin että pidämme taukoa…eipä menee montaa päivää kun jompikumpi antaa periksi ja pyytää anteeksi.
Joskus sitä kyllästyy toisen ääneenkin:( Sanoin suorat sävelet mutta tuli sitä sieltäkin.Hänellä on sitäkin et raskas työ ja kaikkea, ettei aina jaksa kuulla minun valituksia.Mutta osataan tosiaan pyytää anteeksi ja jatkaa.Ystävyys ei ihan pieniin kaadu.
Uskomatonta…tärisen kuin haavanlehti.Sain vielä yhden mahdollisuuden että koti säilyy.Piti polttaa muutama tupakka ja laittaa kädet ristiin.Taivaan Isä ON olemassa.
Olen jatkanut…nukkumisesta ei tuu mitään.Yritin taas pari tuntia mutta havahduin ja täällä ollaan.Se seurakuntaystäväkin soitti tänään ja sanoi,että yksi neliö kerrallaan siivousta.Tää on oikeesti toivotonta.
Millä ihmeellä silloin viimeksi sain järjen päähäni?Se vaan tuli.Tällä kertaa aloitan antabukset enkä luota siihen mihin ennen,eli et sit kun loppuu niin himoa ei tule.Syyttää en voi ketään muuta kuin itseäni,jos sekään kannattaa.
Oliko mun pakko siellä satamassa vetää se YKSI siideri ja se oli menoa…ja herranjesta kun se yks tulee taas enskuussa tänne,jos mulla ei ole antabusta,sama on eessä.Jellinekin käyrä…
Kumpa joku takois vasararalla mun piätä ni sais nukuttuu.
Koti säilyy kun saan reilun kaksituhatta euroa.Se on vain pakko nöyrtyä ja tunnustaa isälleni että olen vähän hölmöillyt.Arvatkaa vaan miten hävettää.Olen jo muotoillut sanoja kuinka asian esitän…jotenkin tuntuu että kohta en ole iskänkään suosiossa!
