Nyt alkaa aamulla 25vrk ottamatta alkoholia, antabus tukikeppinä. Oon saanut nukuttua hyvin, mutta jotain tapahtuu, en tiedä mitä. Nyt olisi aika lopettaa kokonaan, mutta vieläkin aivot, miettii, että jos sitä kuitenkin kesällä, vähän ottaisi vähän alkoholia, eli riekkuisi humalassa, tää on just sitä itsensä ja muiden huijaamista…
5 tykkäystä
Hieno alku sinulla! Ainakin itselläni meni kuukausi ehkä kaksi, ennen kuin tuo automaatio aivoissa alkoi muuttumaan. Sitkeästi vain juomattomuuden toistoa päivästä toiseen, niin kyllä ne siitä pian uusille tavoille oppivat.
Menin siis päivä kerrallaan välietappeja itselleni asettaen, ei kannata alkaa tulevaisuutta turhaan murehtimaan.
Sitten kun saa vähän enemmän raittiutta alle, niin se loppuelämän alkottomuus alkaa ihan itsestään tuntumaan aina vain paremmalta ja paremmalta ajatukselta.
4 tykkäystä
Moro ja tervetuloa. Antabuksen apu on hyvä. Muistan, kun sain ekan kerran antabusreseptin, niin ajattelin että no haetaan purkki ja katsotaan haluanko käyttää. En halunnut.
Meni vuosi taistellessa ja muistin, että minulla on purkki. Olin varma, että olivat vanhentuneet.
Otin aina välillä antabusta. Mutta en halunnut olla juomatta. Laskin päiviä, milloin uskaltas juoda.
Viime kesänä yritin taas samaa. Joku vatsatulehdus tai muu ja hirveän huono olo muutaman päivää. Ja kerran piti vielä kokeilla ennen kuin lopetin ja halusin paremman huomisen.
Niitä parempia huomisia on nyt yli 300 takana.
Jos haluat lopettaa, jatka yrittämistä.
Terveisiä valon puolelta.
Puuhapete
6 tykkäystä
Tervetuloa! 
Eka ja se vaikein askel on jo takana eli ongelman myöntäminen. Setämies tuossa edellä kirjoittikin hyvin, että juomattomuuden toistoa päivästä toiseen ja sitähän se on! Juominen on pinttynyt tapa, mihin pää ja koko kroppa on tottunut, mutta hyvä juttu on se, että jokainen meistä voi opetella uusia tapoja. Helppoa se ei useinkaan ole, mutta aina sen arvoista!
Aurinkoa uuteen viikkoon ja sitä myötä myös uudenlaiseen elämään!
4 tykkäystä