Pikkuisen minuakin mutta kaikista eniten jänskättää se, että jos “ne” eivät olisi koskaan pois lähteneetkään :mrgreen:
Ja loogisesti ajateltuna niillä voi olla sellaista superhyper-tekniikkaa käytössä (jos kerta tänne saakka ovat jotenkin kerta päässeet), että ne halutessaan kyllä pysyvät visusti piilossa 
En Raamattua ihan tiedekirjana pitäisi.
Törmäsin tämmöseen kun aloin googlailee tämän ketjun innoittamana:
vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/
Siellä on selitetty miten maapallo on tuettu yms. Raamattua kannattaa kriittisesti tarkastella. Ei se ehkä ihan oikeassa joka kertomuksessaan ole. Aika ristiriitainen teos myös.
Aivan varmasti heillä on käytössä pistämätön häivetekniikka. Mä en vain saa päähäni minkäänlaista ajatusta siitä, että mitä moiset olennot täällä pidempään viihtyisivät? Kyllä tuolla riittää mielenkiintoisempiakin paikkoja aivan varmasti.
Aika pitkälti 800-900-vuotiaita, Raamatussa mainittu asia ihan suoraan kyllä.
Mehän olemme itse avaruusolioita ihan faktana. Elämme avaruudessa Maapallo- nimisellä planeetalla. Mutta jos ajatellaan ollaanko me syntyperäisesti vain maapallon asukkeja vai onko meissä muilta planeetoilta tulleiden mysteeristen “jumalien pokien” geenejä siinä valossa olemme jonkinlaisia hybridejä. :mrgreen:
Keitä olivat nuo Jumalien pojat jotka yhtyivät ihmisten tyttäriin jne…? Keitä olivat jättiläiset?
evl.fi/raamattu/1933,38/1Moos.6.html
VT:ssä enkelitkin olivat fyysisiä olentoja eivätkä sellaisia siivellisiä henkiolentoja kuin me ymmärretään.
Tää Hebr 13.2 kohta on kaikista jännin:
Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan.
DNA:n mukaan ei tuo pidä paikkaansa.
Soittiko DNA:lta joku sulle ja kertoi? Vai mikä juju tuohon sisältyy? 
Mä tarkoitin tätä kaiken eläväisen DNA:ta täällä maapallolla.
^
Eli sitäkö että olemme kaikki maapallon olijat pohjimmiltaan samaa DNA:ta? 
Esim. “vesialienhybridejä”. Jos nyt ruvetaan oikein kunnolla huruilemaan niin veikkaanpa “Jumalien poikien” olleen “archoneita” eli absoluuttisen pahan demiurgin kätyreitä (joka on luonut tämän kaiken mitä näemme/koemme) eikä ole kuitenkaan itse tietoinen “korkeammasta tahosta” koska se nyt sattuu olemaan sen luonne. Enkeleihin en osaa sanoa mitään mutta on minua tullut kunnon alkoholidelikoissa (joita ei ole ollut kuin yksi kunnollinen) tapaamaan tälläinen maahinen mahan päälle:
fi.wikipedia.org/wiki/Maahinen
Ps. Ei muuten tarjonnut ruokaa tai juomaa vaan siveli vaan palmunlehvällä otsaani, poltteli piippua, virnisteli sekä katseli minua kulmiensa alta ja katosi yhtäkkiä kuin tuhkana tuuleen. Ikää oli varmasti 400-500vuotta naamasta päätellen… Tunnistaisin ne kasvot edelleen jos joskus tulee törmättyä uudestaan mutta se tuskin tulee tapahtumaan ainakaan delikoissa
Muualla päin maailmaa kaveri on vähän tämän oloinen ja nimeltään Leprechaun:
^
Varmasti ikävä kokemus. Onneksi ei ole itsellä tuollaisia. Kaikennäköistä muuta ihmeellistä on kyllä tapahtunut. 
Huruilemisesta puheen ollen asiasta viidenteen nyt kun pikku pääsiäisnoidat pörräävät ovilla virpomassa minua on askarrunttanut suomalainen nuuttipukkiperinne. Muistuttaa paljon pääsiäisnoitaperinnettä sekä halloweenin trick or treat perinteitä. Liittyy Joulun lopettajaisiin. Ajatelkaa että vielä vähän aikaa sitten joulun jälkeen kotien ovilla kävivät tällaisetkin tyypit eräänlaisissa virpomisasioissa. (Vasemmalla oleva hahmo eikä oikealla oleva pääsiäisnoitaa muistuttava rouva Eka kuva: nuuttipukki meets pääsiäisnoita. 
)
Kammottavia perinteitä. Kammottavaa on varsinkin se miten näillä on ollut tarkoitus pelotella juuri lapsia. Tosi julmaa.
[i]
Nuutin nimipäivää, eli nuutinpäivää vietettiin alkuaan heti loppiaisen jälkeen tammikuun 7. päivä, mutta kun tammikuun puolivälin tienoilla on tutkijoiden mukaan ollut vanha muinaisviikinkien juhla, siirtyi nuutinpäivä jo vuonna 1708 nykyiselle paikalleen 13.1. Vanha kansa on aikoinaan puhunut vanhasta nuutista, jota juhlittiin siis 7.1. - ja uudesta nuutista, jota juhlitaan 13.1. Nuutinpäivä eli nuutti on ollut eräänlainen puolipyhä, jolloin ei käynyt laatuun tehdä mitään suuria töitä, mutta jotakin pientä oli soveliasta toimitella.
Nuutinpäivä on saanut nimensä kahden tanskalaisen Knud-nimisen pyhimyksen mukaan, pyhän Knudin - sekä prinssi ja herttua Knud Lavardin mukaan. He kokivat molemmat marttyyrikuoleman varhaisella keskiajalla. Herttua Knud Lavard kuoli 7.1.1131 serkkunsa surmaamana heti joulurauhan päätyttyä. Mutta minkä takia Nuutin päivää siirrettiin 1700-luvulla lähes viikolla eteenpäin? Eräät tutkijat ovat pohtineet, että pyhimysjuhlalla haluttiin korvata pakanallinen jul-juhla, muinaisviikinkien mahtava joulu.
Nuuttipukit, nuuttiparoonit ja pasurit
Joulun lopettajaiskulkueet, Knuutin kiertueet, kulkivat aikoinaan talosta taloon. Taloista kerjättiin tähteitä joulukauden herkuista, myös ruoista - mutta erityisesti juomista. Nuuttipukit kinusivat viimeisiä pisaroita oluttynnyreistä, joiden pohjahiiva jo häämötti, sillä eihän talojen oma väkikään ollut viettänyt joulua kuivin suin.
Etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa eli vielä 1930-luvulle asti nuuttipukkiperinne.
Nuuttipukit, noin viiden hengen joukkiot, koostuivat lapsista ja nuorista, mutta etenkin aikuisista miehistä. Nämä ryhmät kiersivät oman ja naapurikylän taloja, ja olivat pukeutuneet varsin kummallisesti ja tarkoituksellisen rumasti, ihan pelottavasti. Heillä saattoi olla eläinnaamarit päässään, sarvineen kaikkineen, tai sitten kasvot oli noettu - jotta räyhähenkistä pukkia ei taloissa tunnistettaisi. Naamari saattoi olla tehty vaikka lampaannahasta.
Ainakin joukkion pääpukilla eli -pukarilla oli päässä sarvet. Pääpukkia kutsuttiin nuuttiparooniksi taikka pasuriksi. Miehet pukeutuivat usein naisiksi ja naiset puolestaan miehiksi, sillä naisiakin saattoi olla mukana. Asuihin kuuluivat ikäkulut takinreuhkat taikka nurinkäännetyt, koin puoliksi syömät turkkirähjät ja karvalakit. Nuuttipukkien muuna varustuksena olivat luudat, pamput, kepit ja aisakellot.
Taloon tullessaan nuuttipukit huusivat jo ovelta röyhkeän vaativina: “Saako Nuutti tulla!?” Ja kun sisään päästiin, alettiin heti haistella, olisiko talon tynnyreissä taikka kellarissa tarjolla olutta. Eikä tyydytty vain haistelemaan, vaan huudettiin: “Olvitapit auki niin kuin olisi jo!”
Jos talo tarjosi antejaan, siitä kiitettiin laululla tai runonpätkällä, toivotettiin hyvää tulevaa satoa ja karjaonnea ja vielä kirjoitettiin ennen poistumista pirtin seinään “Nuutti on kuitti”. Tämä kirjoitus ei tietenkään liittynyt väsymykseen vaan se oli ikäänkuin virallinen ilmoitus eli kuittaus siitä, että talo oli tehnyt velvollisuutensa ja tarjonnut nuuttipukeille oluet ja muut herkut. Tosin, kyllä juovuksissa toikkarointi lopulta sai nuuttipukit väsymäänkin.
Olut ja sahti olivat tässä vaiheessa joulukautta sen verran lopuillaan, että tynnyreistä saatiin saaliiksi melko sakeaa juomaa. Tämän vuoksi päivää kutsuttiin myös hiivanuutiksi tai sakkanuutiksi.
Jos tarjoilu ei talossa pelannut nuuttipukkien toivomalla tavalla, syydettiin talonväen niskaan sarjoittain manauksia, solvauksia ja uhkauksia ennen poistumista, jollei sitten pyritty jo ihan käsirysyynkin.
Myöhempinä aikoina tutuksi tullut joulupukki muistutti ulkoasultaan hyvin paljon nuuttipukkia aina 1940-luvulle asti. Joulupukkia pidetään hyvyyden vertauskuvana, mutta nuuttipukki on perinteessämme ollut ihan toista maata. Nuuttipukit ovat kierroksillaan humaltuneet ja sen myötä räyhänneet ja käyneet hyvinkin röyhkeiksi. Vanha sananparsi, joka kertoo hyvän Tuomaan tuovan joulun ja pahan Nuutin sen vievän pois, korostaa Nuutin pahuutta. Nuuttipukit liikkuivat naamioituneina ja sekin houkutti humalatilan kera selvittelemään asioita erityisesti ikäviksi koettujen naapureiden kanssa. Niinpä nuuttipukit käyttäytyivät häpeämättömästi ja puhuivat rivoja. [/i]
Tää ei ehkä Jumalaan liity mitenkään muuta korkeimpiin voimiin ehkä liittyy. 
Näin se vaikuttais olevan. Täytyy nyt vähän muistella kuinka se asia meni. Otan nimittäin ruokapäikkärit.
Raamatun mukaan olemme kaikki Nooan jälkeläisiä. Muut sukuhaarat Jumala hävitti vedenpaisumuksella, liian väkivaltaisia rietastelijoita kun olivat. Siinä kai ne hukkuivat jumalan poikien ja jättiläisten geenitkin.
Edit: Tjaa, arkkiin meni siis Nooa, vaimo, kolme poikaa ja kolme miniää. Saattoihan jossakussa olla jo valmiiksi rahtunen tai kaksi jumalan poikien tai jättiläisten tai muiden alienien verta.
Mutta todisteita jumalasta löytyy tasan nolla. Monet väitetyistä tapahtumista - ja nimenomaan ne uskonnon kannalta keskeiset - ovat vain lapsellisia legendoja, jollaisia ei todellisuudessa ole koskaan tapahtunut.
Älähän vielä heitä kaikkea uskoa Korkeampaan Voimaan, sillä minä olen ainakin yksi todiste siitä kuinka Jumala auttoi kun rukoilin epätoivoisena että voisin muuttaa elämäntyylini joka oli tuhoon menossa jo hyvän matkaa. Raitistumiseni oli kuin taian omainen satu, ihmeellinen “sattumien” summa ja tajusin heti että tässä on Korkein Voima auttamassa. Kun vaan annoin luvan auttaa.
Eihän mikään tapahtunut niinkuin minä halusin, mutta raitistuin ja sain uuden elämän josta olen kiitollinen.
^ Läheinen, totta kai rukoilulla voi olla vaikutusta rukoilijaan itseensä, ja hyvä jos sinä olet saanut siitä apua. Rukoiluhan voi olla hyvinkin itsesuggestiivista, tai muistuttaa myös meditaatiota.
Joidenkin kristittyjen hokema “rukoilen puolestasi” on tässä valossa itsekeskeisyydessään suorastaan vastenmielinen, sillä vaikka rukoilu voi tehdä hyvää rukoilijalle itselleen, ulkopuoliselle siitä ei ole apua. Ei toisen puolesta voi meditoidakaan, niin että toinen siitä hyötyisi.
“Puolesta rukoileminen” on siis suorastaan alentuvaa.
Tottakai se on sinulle ainoa oikea uskonto, jos olet kristitty. Muslimille islam on ainoa oikea uskonto. Katoliselle katolisuus on vieläpä ainoan oikein uskonnon ainoa oikea muoto. Ja niin edelleen.
Jokaiseen uskontoon on sisäänrakennettu ajatus, jonka mukaan kyseinen uskonto on ainoa oikea, ja muut uskonnot vääriä.
Juuri tämä on yksi syistä, joka tekee myös uskonnot vaarallisiksi.
Minulla on hieman erilainen näkemys kuin Valtiomiehellä rukoilemisesta.
Rukoileminen on tosiaan meditaatiota, mihin itekukin sitten sen osoittaa.
Mutta uskon siihen että kun me ihmiset rukoilemme, meditoimme tai millätavoin muuten huokaamme tuonne yläilmoihin tai jonnekkin avaruuteen,niin se auttaa. jos rukoilemme hyvää, rakkautta, anteeksiantoa maailmankaikkeuteen niin se moninkertaistuu jossain vaiheessa ja siitä hyötyy muutkin ihmiset kuin rukoilijat. Ihan oikeasti, jos rukoilen vihan vimmassa kaikkea pahaa niin enkö ole paha ja vihainen ja kylvän sitä ympärilleni, läheisiini, joka paikkaan missä olen. Mulkoilen kaikkea vihaisesti, puhun vihaisesti ja aiheutan tahallani vihallani toisille pahaa. Eikös se niin ole?
mutta jos rukoilen hyvää, rakkautta ja anteeksiantoa, mieleni kevenee, kasvoni silenevät, ilmeeni kirkastuu, läheiseni saavat iloisen ilmeen, ihmiset joita kohtaan saavat ehkä hymyn, niin eikö se tuota tähän maailmaan enemmän hyvää kuin huonoa?
Itsekään en oikein kaikkeen yliluonnollisiin usko mitä maailmalla yritetään tyrkyttää. Enkä pidä liiasta tässäkään asiassa, alkoholisti kun olen niin olen jo tarpeeksi kokenut järjen menettämistä, yliluonnollisessa olotilassa oloa, kummallisiin svääreihin menoa, kaikkea mitä viinan juonnilla itselleni aiheutin.
Mutta uskon vankasti siihen että rukous auttaa, ei sellainen että pyytää itse määrämällään tavalla jotain, kuin lapsi joulupukilta, tai miksei sekin voi olla mahdollista, mutta se helpottaa olotilaa kun on vaikeaa, sillä on turhaa itseään kiduttaa kireällä olotilalla kun ei voi joillekkin asioille yhtään mitään.
Tämmöinen sepustus tuli nyt.
^ Tottakai jos vaikutat rukoilulla itseesi niin, että suhtaudut muihin ihmisiin paremmin, rakastavammin ja myönteisemmin, niin tottakai rukoilu silloin on hyödyntänit muitakin, sinun kauttasi.
Minusta tulee joskus levollisempi ja rauhallisempi kun käyn punttisalille, ja sitten olen kivempi ihminen läheisille. Näin ollen voi ajatella, että minun punttisalilla käymisestäni on hyötyä myös läheisille, aivan niin kuin sinun rukoilustakin.
Mä en netistä löytänyt sitä asiaa selventävää juttua. Silleen se menee, että kaikesta elollisesta löytyy samaa koodia dna:ta. Eli eläimissäkin on samaa koodia kuin kasveissa jne.
Eli elämänpuuhun kuuluu kasvitkin.
Elämänpuun rakenteesta näytetään kiivaasti väiteltävän näin pikavilkaisulla netin sisältöön. Jotkut sanovat, että sen pitäisi olla verkkomainen, eikä puumainen jne. - Uskovaisten puoli taas pyrkii kumoamaan koko dna-tutkimuksen hölynpölynä ja sitten on joukko varsinaisia huuhaan haahuuilijoita, jotka sisällyttävät dna-kuviot omiin sekoboltsiteorioihinsa.