Tänään on ollut pitkästä aikaa todella vaikea päivä. Jos nämä fiilikset ei ole katossa liidelleet viimeaikoina, niin tänään on ollut oäivä ihan omaa luokkaansa.
Olen ollut levoton, ärtnyt ja ahdistustakin on ollut ilmassa. Juominen on käynyt mielessä jo useamman kerran tänään. Olen kuitenkin saanut järkeillen työnnettyä juomisajatukset taka-alalle. Tunnen ajatuksista huolimatta olevani vakaalla pohjalla, en siis aio sortua. Lenkille kai tästä on taas raahauduttava, että sais jotain järjestystä tuonne pääkopan sisälle. Ja apteekista pitäis hakea ne lääkärin kirjoittamat nappulat.
Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!
Sorb kirjoitti
Lenkille aion minäkin, kun takana on aika työteliäs päivä. Samalla voin poiketa vaihtamaan kuulumisia tuttujen ja tuntemattomien kanssa kahvittelun merkeissä. Noihin lääkkeisiisi en osaa ottaa mitään kantaa, lääkärihän ne on sinulle katsonut hyväksi kuultuaan sinulta mahdollisimmantarkan tilannekatsauksesi.
Hyvää viikonvaihdetta!
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Hyvää ja mielenrauhaista viikonlppua toivottelen minäkin. Sorb, nuo huonot fiilikset kuuluvat asiaan, älä lannistu. Vielä tulee paremmat päivät. Tiedän kyllä, että ei paljon lohduta, mut näin se vaan on. Minä olen todennut myös -ihan kävely- kun en ole mikään sporttihirmu, lenkkeilyn toimivaksi toipumisaktiviteetiksi. Samoin investoin tohtori Tolosen vahvaan D-vitamiinin ja EPAan. Näistähän me jutskailtiinkin viime syksynä… 
En usko, että noista ainakaan haittaa on!
Sorb kirjoitti
Hei, toivottavasti lenkki helpotti oloasi. Minäkin haukkasin hiukan raitista ilmaa ja kuulin perillä muutamia kokemuksia, miten vaikeistakin paikoista on päästy nousemaan ja tyytyväiseen elämään kiinni.
Ihmeiden aika ei ole ohi, mutta oma osuus on tehtävä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Moi!
Nostetaanpa ketjua taas ylöspäin ja kerrataan kuulumiset. Päätös on pitänyt, olen pysynyt raittiina. Pari vaikeaa hetkeä on matkan varrelle mahtunut, mutta olen selvinnyt voittajana. Fiilis on sen suhteen loistava, olen iloinen siitä, että olen pysynyt päätöksessäni!
Aiemmin vaivannut unettomuus ratkesi siis kemiallisin keinoin. Lääkärin määräämistä napeista oli apua niin unettomuuteenkin kuin särkyihinkin. Nyt on reilu viikko takana kuukauden kuurista. Unirytmin korjaantuminen on auttanut pahimpiin alakuloihin. Synkkyys ei tunnu enää ihan niin pahalta kuin väsyneenä. Parasta on että unta riittää nyt niiden pahimpien aamuyön tuntien yli.
Nyt kun pääsisi vielä yli ajoittain vaivaavasta alakulosta.
Eteenpäin olen kuitenkin mennyt ja raittius tuntuu hyvältä ratkaisulta, vaikka alku matka onkin ollut kuoppainen ja mutkia täynnä.
Hienoa Sorb! Tsemppiä sinulle kaikkien taisteluittesi keskelle!
Perässä tullaan, nyt 2. raitis päivä!
Ihanaa, hyvä Sorb!! 
ja, että uni- ja särkypulmatkin sai helpotusta!
Ja grape, uutta jatkoa vaan nyt, katse eteenpäin!
Loistavaa Sorb!!! Hienoa, että suunta on ylös ja eteenpäin. Mielialat korjaantuvat ajan kanssa. Hetki kerrallaan ja itseen ja omaan kykyyn toipua uskoen. Voisiko ajatella, että mitä syvemmällä aallonpohjassa välillä tulee kynnettyä, niin vastaavasti sitten elämän nousukaudet ja hyvät ajat ovat sitäkin parempia? Tasaiseen menoon tylsistyisi… Oli miten oli, olen todella iloinen onnistumisestasi. Jatkoja 
Moi!
Kiitos grape Lintuanna ja Missis!
Ihan ekaks grapelle tsempit uuteen raittiuteen. Nyt vaan uudella innolla kohti parempaa! Onneksi et sortunut pidempään putkeen.
Todella Missis toivon, että joskus se nousukausi koittaa. Ja kun niin käy niin aion ottaa siitä todella kaiken ilon irti. Nyt on jo näkyvissä paljon ilon aiheita, mutta on jotenkin vaikea vielä iloita niistä, ennen kuin mieltä painavat asiat on saanut hoidettua/käsiteltyä alta pois. Edelleenkin suuresti harmittaa asiat, jotka voisivat olla paremmin jos en olis juomisellani sotkenut asioita. Yksi konkreettinen esimerkki on tiukalla oleva talous. Ilman juomista ja sen lieveilmiöitä ei tarviis huolehtia esim. tästä.
Olen yrittänyt käyttää Lintuannan ajatusta siitä, että murehtimiset siirtäisi johonkin tiettyyn hetkeen. Välillä toimii, mutta suurimmaksi osaksi aikaa syyllisyys painaa kovasti ja varjostaa kaikkea hyvää, mitä kuitenkin ympärilläni on/tapahtuu koko ajan. Omien mokailujen seurauksiahan tässä nyt kärsitään, mutta todella toivoisin, että jossain kohtaa helpottais ja pääsis nauttimaan elämästä. Nyt kun raitista elämää on jo jonkin verran takana niin tuntuu epäreilulta että ne ilon ja mukavan elämän hetket tuntuvat olevan hyvin kaukana. Suurimmaksi osaksi elämä tuntuu suorittamiselta ja selviytymiseltä päivästä toiseen niin, että päämääränä on vain kaiken koossa pitäminen.
Helpolla tämä ei tule, mutta edelleen yksi asia on kirkkaana mielessä. Tavoitteena on selvitä tästä kaikesta, miten kauan siihen meneekään, voittajana.
Sorb, voimia.
Uskon vakaasti, että raitistuvalle oman elämän tarkastelu (kenties mitä objektiivisemmin tehty, sen parempi) on välttämätöntä ja nuo tunteet on käsiteltävä, mutta myös, ettei niihin kannata jäädä kiinni tai liian pitkäksi aikaa. Lainaan tähän jaxin keksimän rehellinen itseinventaario ilman syyttelyä. Toinen tärkeä, yks oleellisinkin, juttu on hyväksyminen. Nyt asiat on näin, asiat ovat menneet niin, että olet tässä nyt. Okei, niin se on. Mutta mitä voit tehdä juuri nyt itsesi ja elämäsi hyväksi? Entä tästä eteenpäin?
Huolihetken lisäksi, itse asiassa paljon enemmänkin, oon hyödyntänyt kehon&mielen rentoutusta ahdistuksen ja syyllisyyden tunteiden hallinnassa. Itselleni merkittävimmät ovat olleet pinnallisen hengityksen ja lihasjännitysten tiedostaminen&rentouttaminen, ja mielikuvat. Nyt harjoittelen todenteolla myös ajatusriennon pysäyttämistä mindfulnessin avulla, keskityn meneillään oleviin hetkiin aistien, en ajatellen ja se, jos mikä, on helpottavaa.
Lisäksi tuli vielä mieleen, että mitäs jos lakkaisitkin odottamasta raittiudelta mitään? Päästä irti siitä nousukausien odotuksesta… Ehkäpä sen jälkeen ne tuleekin itsestään. Näin mulle kävi. Lopetin odottamisen, aloitin elämisen. Noin niinku yksinkertaistettuna . Voi hyvin!
Moi Sorb! Voisitko ystävystyä sellaisen ajatuksen kanssa, että riippuvaiselle “kaiken koossa pitäminenkin” merkitsee edistystä? Ei tarvitse olla pysyvä olotila, pääasia että saat raittiutesi vakautettua.
Voit myös tehdä henkilökohtaisen nolla-pohja-budjetointisi. Eli : Mistä kannattaa pitää kiinni, minkä voit skipata ja mihin kannattaa panostaa lähiaikoina? Jos huvittaa, niin googlaa termi. Se on yksi liiketaloudessa käytetyistä budjetointimenetelmistä. Itse sovellan sitä aika moneen eri asiaan. Kuten tyynäriäkin!
OK, ollaan lopettajissa eikä opettajissa! 
Tsemppiä edelleen.
Jälleen kerran, ydinasiaa Lintuannalta.
Kuinkahan monta paluuta alkoholismiin onkaan aiheutunut ylisuurten odotusten ja reaalielämän toisiaan korville läiskivästä ristiriidasta?
Ensimmäinen - ja luullakseni edelleen tärkein- hyöty lopettamisesta oli se, että olipa yksi asia vähemmän murehdittavana. Ja se on , kuulkaas, joskus todella iso asia!
No, tuli siinä sitten muitakin positiivisia vaikutuksia, mutta ne olivat vähän sellaista ylimääräistä bonusta.
Ehkä joidenkin elämään riittää niitä ihmeellisiä onnen ja valaistumisien ilotulituksia , ja sitten niitä tunteiden mustia aukkoja yhä uudestaan löytyvine romahduksineen. Minun elämäni kun ei sellainen pikavoittoja ja ja ruoskaniskuja sylkevä automaatti ole, niin olenpa sitten oppinut nauttimaan näistä hiljaisemmista signaaleista, ja ottamaan vastaan pienten asioiden tuomia tyytyväisyyden pehmopalleroita.
Todella raskas päivä takana.
Pitkä työpäivä ja mieli maassa.
Positiivista tänään oli oikeastaan vain se, että kertaakaan ei mielessä käynyt juoda pahaan oloon. Päinvastoin, olen alkanut entistä enemmän ajatella niin, että juomattomuus vahvistaa.
Olen saanut käännettyä asian niin, että nyt kun selviä päiviä on jo jonkin verran kasassa saan niistä voimaa. Voimaa jatkaa samalla mallilla eteenpäin, vaikka huonoja päiviä on ollut ja niitä varmasti tulee.
Kiitos aiemmista vastauksistanne. Andanten ehdottama malli siitä, että kaiken koossa pitäminen on ajatuksena iso asia, on lohduttanut paljon. Olen siis onnistunut edes jossakin! Pidemmälle vietynä tämä ei ehkä ole riittävä tavoite, mutta toimii juuri tässä hetkessä.
Olen yrittänyt myös palauttaa mieleeni tyynärin, mutta välillä edelleen on vaikea hyväksyä omat mokailut, vaikken niille enää mitään voi. Yritys siis jatkuu tämän suhteen ja ehkä vielä löydän keinot hyväksymiselle niiden asioiden suhteen joita en enää tekemättömiksi saa.
Olen aina ollut sitä mieltä, että pienet asiat ovat tärkeitä. Kiitos muistutuksesta, yritän jatkossa keskittyä niistä iloitsemiseen enemmän! Tottahan on, että harvoin elämä pikavoittoja tai oikotietä onneen tarjoaa.
Lintuannan ajatus siitä, että alkaisi elää odottamisen sijaan on myös mahtava. Toivon, että pääsen siihen pisteeseen, vaikken siihe vielä täysin pystykään. Menneet vain painavat liikaa, ja asiat eivät korjaannu hetkessä.
Nyt onnelisuden avaimet löytyisivät unesta, joka ensimmäistä kertaa lääkityksen aloittamisen jälkeen loistaa poissaolollaan. No, paljon olen viimeaikoina saanut nukuttua, ehkä univaje alkaa olla kohta kiinniotettu. Yritän siis kääntää tämäkin positiiviseksi ajatuksesi.
Mukavaa viikonloppua kaikille arvon plinkkiläiset!
No mut hei. Kyllä sä jaksat! Sussa on sisua ja sitä sisua nyt vaan pitää käyttäää niin maan vietävästi, eiks jes?
Kiitti Narkkis! Kyllähän minä jaksan, luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Ei tänään, eikä huomennakaan.
Huomenta Sorb. Komppaan Narkkista ja heitän teemaan sopivasti pikku vinkin. Sullahan on itseasiassa hyvä motivaattori omassa allekirjoituksessasikin . Kunhan muutat ensimmäisen sanan kirjainjärjestystä! 
Huomenta Sorb. Itse olen kännimokailujen ja kännissä tehtyjen typeryyksien suhteen koittanut toimia niin, että pyrin korjaamaan sen, mikä korjattavissa on, pyytänyt anteeksi, hoitanut rästihommat, jne. Henkinen puoli on se hankalampi, kännihölmöilyistä aiheutuva ahdistus, masennus, morkkis, alakulo, jne. Niihin olen lakoonisesti todennut, että nämä taitaa olla niitä juttuja, jotka aika hoitaa, niin kuin hoitaakin. 10 vuoden takaisia ei enää muistelemallakaan muista ja vuoden takaisetkin ovat jo käytännän arjessa unohduksiin haalistuneet. Tuo vuoden takaonen pohjalla käynti tuo kylläkin edelleen ajoittain mieleen välähdyksiä niistä paskoista fiilisistä, välillä aika voimakkaitakin, joskus ihan rintaa puristaa! Perisuomalaiseen tyyliin tyydyn kiroamaan, että voi -tana-ttu-kele-vetti mikä kusipää olen ollut, ja aina päätän, että enää ikinä ei tartte tota käydä läpi. Jos mahdollista, istahdan hetkeksi katselemaan vaikka ikkunasta ulos ja koitan tyhjentää mieleni. Jotenkin on tuntunut paremmalta, että antaa noiden fiilisten tulla ja mennä, kuin että koittaisi padota ne unohduksiin.
Voimia.
Moi!
Kiitos tsempeistä, jälleen kerran.
Tänään on ollut parempi päivä, vaikka väsyttänyt onkin huonosti nukutun yön jälkeen. Duunit kuitenkin hoidettu ja vähän harrastettu liikuntaakin siihen päälle. Tänään olen onnistunut painamaan murheet taka-alalle ja jopa ollut ihan hyvällä fiiliksellä välillä.
Välillä on ahdistanut edelleen, mutta yleisfiilis on plussalla kuitenkin. Liikunta tuntuu tekevän ihmeitä edelleen. Ja kyllä, toivottavasti se sisukin on loputon, millä eteenpäin jaksaa vaikeillakin hetkillä!
Rauhallista lauantai-iltaa!
Siirretääs nyt tämä toinen keskustelu tänne omalle puolelle, ettei spämmätä Jaxin ketjua, mistä juttu alunperin lähti liikkeelle. Eli Narkkis, mikäli ilmassa on noin vahvat värinät, ettei unikaan tule treffien jälkeen, voidaanko tätä tulkita niin, että sinullekin saattaa vielä löytyä kesyttäjä? 
Hyvä päivä!
Päätin jo eilen, että tänään en murehdi. Nyt iltaa kohden ajatukset ovat alkaneet vähän harhailla, mutta kuitenkin olen onnistunut pitämään mielen positiivisena melkein koko päivän.
Oli mahtavaa nauttia päivästä lasten kanssa. Herätä aamulla pirteänä ilman väsymystä ja huonoa oloa. Olla vaan läsnä ja nauttia lasten ilosta!
Raittiuden plussat olivat tänään läsnä, lisää tätä kiitos!
Tiedän jo valmiiksi, että arki on taas edessä haasteineen. Yksi asia on kuitenkin entistä kirkkaammin mielessä. Juomatta aio ottaa vastaan myös huonommatkin hetket.
Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille ja hyvää isänpäivää kaikille isämiehille!