Ehdottomasti! Aivokapasiteettia vapautuu valtavasti. Ja vasta kun raitistuu, huomaa kuinka paljon ajatukset askartelivat juomiseen liittyvien ajatusten parissa. Ja toki sekin vaikuttaa, kun ei enää käsittele aivojaan liuottimella 
Just niin… Liuotinpesu ei sovi pidemmän päälle 
Maanantaina alkaa loma! Odotan sitä innolla ja samalla jännitänkin.
Juominen on ennen ollut niin kiinteästi osa lomailua.
Mutta nyt ollaan selvinpäin! Yritys ainakin kova 
Mua niin suututtaa hukatut vuodet. Mä olen ollut sellainen möhkäle joka on voinut huonosti ja jättäytynyt pois kaikista harrastuksista ja menoista.
Oikein mollivireinen Mölli
Mutta olen päättänyt että se on mennyttä.
Nyt unta palloon!
Öitä
Hei Koheltajainen, tässä vaiheessa toivotan hyvää loman odotusta!
Liian vaativia suunnitelmia tulee varoa, että ei vedä itseään piippuun, kun loman tarkoitus on palautua ja myös uudistua, sekä fyysisesti että henkisesti.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Kiitos Lomapuisto 
Huomenta! Kyllä minullekkin raittius antoi vapautta elää elämää. Nyt varsinkin olen sen tajunnut että on vain uskallettava elää, eikä pelättävä kaikkea mahdollista. vaikka tietenkin terve järki pitää olla mukana. Mutta vaikkei sitä aina ole ollut, ainakaan raittiuden alussa, niin onneksi Korkeampi Voima on ohjaillut kun olen innoissani koheltanut vaikka mihin, sellaiseenkin mihin en enää tänäpäivänä menisi. Mutta nekin kokemukset ovat rikkaus elämässäni, ilman niitä en olisi kasvanut ja kehittynyt.
uskalletaan elää ja toimia, ei jäädä pelkäämään.
Minäkin tein alussa montakin isoakin mokaa joita sain hävetä jälkeenpäin, mutta sellaista se on. Pienin askelin uutta elämää opetellessa. Aina noustava ylös kun kaatuu, enkä tarkoita että sortuu juomaan, kyllä elämässä muitakin ongelmia on kuin alkoholi, ihmissuhteet on yksi minun ongelmista ollut.
Itselleen on annettava anteeksi ja tietenkin muillekkin.
Hyvää torstaita kaikille ja raitista elämäniloa!
Hyvin kiteytetty Läheinen
Eilen olin sairaanhoitajan luona juttelemassa ja juuri tuosta asiasta juteltiin että ei ne huolet häviä mihinkään ja elämä jatkaa ylä- ja alamäkiä, suhtautuminen vaan muuttuu raittiuden myötä. Jokaisella eri tavalla tietenkin ja luonnollisesti!
Me mietittiin strategioita tulevan varalle ja niitä ajattelin vähän työstää tässä muun hommailun ohella. Että miten sitten toimin kun tulee yllättävä tilanne elämässä. Parisuhdekriisi, kova stressi tai muu itseä ravisteleva tilanne.
Etten palautuisi heti pullon pariin ja käpertyisi humalan suojaan piiloon.
Että oppisinkin käsittelemään jollain keinoin ja luottamaan siihen että elämä kantaa kuitenkin eikä koko maailma murene vastoinkäymisen kohdatessa.
Kai se on ollut sellaista turvattomuutta jonka suhteen en ole kasvanut vielä aikuiseksi. Mutta treenataan sitäkin
Hyvää rapsakkaa torstaita kaikille
Hei, sulla on aika samoja pohdintoja kuin mulla. Omaan ketjuun kirjoitinkin, että mietin hätäsuunnitelmia valmiiksi, kun/jos meinaan retkahtaa. Juuri nuo kriisit ja vastoinkäymiset ja muutoin raskaat tunnetilat uskomattoman helposti ajaa juomaan ja hakemaan puudutusta pullosta. Olen itse retkahtanut pelottavan helposti, kun olen mennyt jostakin totaalisen pois tolaltani… Näitä ja ennenkaikkea omia toimintamallejaan on hyvä pohtia etukateen ja vähän varautua oikeanlaiseen ensiapuun.
Mulla on muuten semmonen kamala hylätyksi tullun tunne ollut nyt, kun elämä on muuttunut… Että kun musta ei ole “hyötyä”, en jaksa ja olen heikko, en kelpaa enää kellekään niistä jotka on lähipiirissä olleet. Ja koirakin meni pois. Eihän tuo tunnetila ole koko totuus nykyisestä tilanteestani, mutta kimposi nyt jostakin mielen syövereistä tässä tilanteessa vanha lapsuudesta tuttu “paniikki”.
Raikasta ja raitista syyspäivää!
Taidetaan olla MariaM tällä saralla sielunkumppaneita
Minullakin kaksi koiraa ja toisesta teen jo nyt surutyötä kun päivä alkaa painumaan iltaan sen kohdalla <3
Se on aina yhtä traagista. Jokaisella meistä on ne omat kipukohta ja välttelen näin aikuisena kollottamasta surua “vain” eläimen luopumisen suhteen koska se merkitsee meille kaikille niin monenlaisia eri asioita ja tunteita.
Oletko Mariam harkinnut uutta koiraa?
MariaM, oletko harkinnut tai toteuttanut jonkinlaisia vapaaehtoisjuttuja? Auttaa tarpeettomuuden tunteen poistamiseen. Oikean löytäminen vaatii aikaa ja omaa aloitetta. Jos tunnet itsesi “valmiiksi” niin ala etsimään. Saat ainakin tunteen, että teet jotain konkreettista yhdellä itsellesi tärkeällä saralla.
Itseasiassa olen. Se voisi liittyä eläin-tai ympäristöjuttuihin. Alan ehkä ensi vuoden puolella viritellä. Ja mahdollisesti myös jotain avoimen yliopiston opintoja jossain vaiheessa. Eli katse kääntyy pikkuhiljaa enempi tulevaan. Pohdintaa on jo ollut, että mitä haluaisin tehdä.
Koheltajainen, (en osaa lainata kahden tekstiä) Ehkäpä meissä on paljon samaa. Osa päihdeongelmaisista koittaa viinalla laastaroida sieluaan, huonoin tuloksin. 
Hieno hetki on tajuta asia ja löytää siihen muuta apua. Nyt on avautumassa ihan uusi maailma jotenkin… Mitä kaikkea sitä voisi tehdä ja mihin kaikkeen pystyy, kun jättää älyllistä impotenssia aiheuttavan alkoholin pois! Vapautuuhan siinä ihan kokreettisesti aikaakin. Ja leivoskahvit tuntuu kiinnostavammalta kuin entinen kaljalaatikko. Se on hienoa se!
Iltaa Plinkki
Täällä kohennetaan samalla sykkeellä kuin aikaisemmin.
Oon touhunnut syyssiivousta kotona ja se on ollut kivaa.
Siis miten vapauttavaa järjestää ja siivoilla. Et mulla on lupa reerata just niin kuin mä haluan.
Mulla on jopa ideoita ja ajatuksia sisustamisesta joka on monta vuotta ollut pakkopullaa lähinnä siivouksen yms. osalta.
Juominen käy välillä mielessä niin kuin automaationa. Ajatus tulee ja sitten vähän suutahdan kun huomaan miten se tapa on ollut minussa ja on.
Monien tunteiden päivä. Iloa ja surua.
Olin illanvietossa työpäivän jälkeen. Alkoholia siellä nautittiin ja selvinpäin katsomassa ja osallistumassa.
Se on älyttömän näköistä puuhaa. Se prosessi kuinka ihminen humaltuu.
Kivaa mulla oli ja uskalsin vähän heittäytyä mukaan juttuihin.
Sitten tuli väsy.
Kotimatkalla oli puhallusratsia ja olipa kiva vetäistä keuhkot täyteen ja puhaltaa ilman huolen häivää ja paniikkia!
Elämä tosiaan on jatkuvassa liikkeessä ja me siinä keikutaan mukana.
Hyvät lauantai-illan jatkot
Iltaa Plinkki!
Lomailua ja oleilua kaukana kotoa, toisella puolella Suomea perheen kanssa.
Raittius tuntuu edelleen hyvälle ja ehdottomasti paremmalle kuin ajatus huikasta.
Luulin kirjoittaneeni tänne sunnuntaina mutta eipä ollut julkaisua tullut näkyviin. Pöh!
Mä olen ulkoillut ja syönyt ja levännyt ja jos koskaan niin nyt tämä lomaviikko tuli oikeaan saumaan!
Oon mä ollut ihan Tööt niin pitkään…
Hyvää syksyistä viikon jatkoa kaikille
Ihanaa lomailua, koheltajainen, olet sen ansainnut! Nauti ja lepää!
Moi kaikki!
Mökkilomailu toimii.
Nyt alan ymmärtämään että levolla on merkitystä.
Että koneesta saa ottaa virrat pois ihan luvalla.
Ilman alkoa tai muita päihteitä.
Että vaan saa olla ilman sen kummempaa.
Että tän ikäiseksi piti elää sen ymmärtääkseen!
Mä käsitän että stressi on ollut minussa vuosia. Ihan lapsesta saakka. Kun on aina pitänyt olla skarppi.
Huolehtia muista.
Sen ajatteleminen tuntuu aika kakalta.
Ei kukaan tullut jeesaamaan vaikka moni aikuinen näki mitä tapahtui.
Äitikin oli narsistin uhri joka yritti vain selviytyä.
Faija oli kaukana silloin eikä varmasti tiennyt mitä tapahtui.
Hyvinvoinnin äärellä, absolutisti-perheessä oletetaan että asiat on hyvin.
Tai ainakin ennen oletettiin niin.
Mutta nyt harjoitellaan askel kerrallaan, valoa kohti!
Hirmuinen tsemppaus kaikille jotka sitä tarvitsee
Eletään vaan vaikka piruuttaan 
Ja sitten jos mä laskin oikein olisi raittiita päiviä Koheltajaisella 28!
Mukava fiilis kyllä, vaikka niin kai se on että pessimisti ei pety.
Et en kurkottele kuuseen
Sehän on neljä viikkoa! onnea!
Kiitti! Siivillä mennyt aika kun alkuun pääsin.
Ensimmäisen viikon tunnelmat on kyllä tiiviisti mielessä ja toivottavasti pysyykin!
Vmp tää olo välillä on.
Kun itseinho iskee niin mä olen ihan aseeton.
Mietin että mitähän mä tännekin kirjoitan kun en varmaan ole jotenkin oikeanlainen alkoholisti.
Älkää käsittäkö väärin. Oon päättänyt silti kirjoittaa koska muuten en selviydy.
Menneisyyden peikot nostaa päätään ja kaikki maisemat maalautuu surun ja luopumisen värien läpi.
Mä olen ikävöinyt lapsesta saakka. Ja ikävöin edelleen.
En tiedä mitä mutta jotain puuttuu tai jotain on ikävä.
Et ei kai siinä muuta kuin otan ja rakennan itselleni yhden terveen itsetunnon ja thats It.
Hirmu helppoa ja vielä selvinpäin
Huomenta Koheltajainen. Putosin pelästyksissäni sohvalta! Mitäs jos minäkään en ole “oikeanlainen” alkoholisti ja kiusannut ihmisiä täällä turhan takia jo monta vuotta?!! 
Mikä sitten on oikeanlainen alkkis? Onhan tästä toki kilometrikaupalla määritelmiä ja tutkimuksia joten en syvennä tämän enempää. Olen yksinkertaistanut teeman siten, että jos jokin asia alkaa kokonaisvaltaisesti häiritsemään elämääni, se on hyvä tsekata ja käsitellä. Tai miksei myös osittainenkin häiriö riitä.
OK, läpinät sikseen. Rakennellaan ja ylläpidetään mieluummin niitä raamitekijöitä jotka mahdollistavat raittiin elämän. Itsetunto lisääntyy ajan mittaan ihan itsekseen. Helppoa tosiaan. :mrgreen: