Kultis
Mä olen kans miettinyt tuota samaa, ja oon kyllä antanut ihan suoraa palautettakin. Kiva kun oot siinä ja selvinpäin. Mutta tietty meillä retkun päihteidenkäyttö on koko ajan siinä pöydällä ja siitä puhutaan muutenkin. Teidän tilanteessa noi sun tavat ilmaista sitä että on kivempi olla, on luontevia. Kun tekee vaan silleen miltä tuntuu, niin se on oikein. Eiks niin?
Ja ei kai sitä tosiaan vielä kannata ihan hirveesti tuulettaa, koittaa vaan iloita siitä illasta 
Mun retku palasi tänään hetkeksi vanhoihin käytösmalleihin. Mua niin nauratti. Ilmoitin aamulla, että muistahan sitten, jos haluat että lähdetään reissuun huomenna, että tulet ajoissa kotiin. No, täähän sitten mulle ruikuttamaan tekstiviestillä, että on kamala krapula ja lääkkeet loppu ja röökit loppu eikä oo rahaa millä tulla ja lääkäriinkin pitäis mennä… Mä totesin, että himassa on lääkkeitä ja röökiä, junalla pääsee pummilla, kärsi krapulaa ja tuu kotiin.
Siitä alkoi kiukuttelu. Kun ei herunut myötätuntoa. Ruikutusta. Johon mä totesin että älä höpötä, sulla on asiat paremmin kun monella muulla. On koti ja rakastava perhe. Sitten alettiin jo uhittelemaan, että vittu mä vaikka tapan itteni. Siis toi kuulostaa kauheelta varmasti ulkopuolisesta, mutta mä en enää reagoi tollasiin, mua lähinnä nauratti. Teki mieli laittaa viesti et selvä. No, maltoin mieleni enkä vastannut enää. Sitten pari tuntia myöhemmin jatkoi kiukuttelua, että palauttaa avaimet ja puhelimen ja kama on hänen rakkaansa jne. paskaa. En vastannut mitään.
Olin sanonut lähteväni suoraan töistä maalle. TASAN kello 16.00 mies laittoi viestin, että lähit sitten. Se siitä hämärtyneestä ajantajusta. Olin vielä töissä, sanoin sen ja kyselin että onko hän sitten kotona. Ei kuulemma, mutta tulee jos vielä saa tulla. Olin niin väsynyt, ja töissä meni puoli kuuteen, että soitin ja kysyin että mihin aikaan herra olisi saapumassa. Vastasi siis taas puhelimeen. Se on omituinen nykyisin. Kierteli ja kaarteli. Sanoin, että on vähän vaikea luottaa sanoihinsa kun on jo maanantaista asti lupaillut. Arvatkaapa mitä sanoi. “Soitan sulle KOHTA.”
Ilmoitin, että käyn kotona syömässä ja jos hän ei ilmoita KOHTA (tunnin sisään)nitsestään ja kerro miten ja milloin tulee kotiin, mä lähden. Hirveen vaikea pitää rajoista kiinni. Mutta tästä mä pidän. Mun kohta menee ihan just umpeen.
Oikeesti mä halusin tulla tänne katsomaan mitä teille kuuluu Mulla oli hirveet vieroitusoireet, kun en ehtinyt koko työpäivän aikana poiketa täällä.
Ja tietysti pitää ilmoittautua, että olen todennäköisesti vähintäänkin lauantai-iltaan asti poissa linjoilta.
Joo, ihan selvä tapaus.